Siitä ei ole vielä kovin pitkä aika, kun eri puolilla maailmaa etsittiin tosissaan puuttuvaa rengasta eli oletettua ihmisen ja apinan välimuotoa. Nykyään tiedetään, että ihmislaji ja sen lähimmät eläinsukulaiset, simpanssit, eivät polveudu mistään välimuotoisesta apinaihmisestä tai ihmisapinasta, vaan molemmilla on omanlaisensa kehityshistoria.
Puuttuvan renkaan sijasta kädellistutkijat toivovatkin löytävänsä fossiileja, jotka antavat valaistusta sekä ihmissuvun että eri ihmisapinalajien varhaisvaiheisiin. Yhteistä kantamuotoa ei vielä tunneta, mutta siitä, millainen se todennäköisesti oli, on jo saatu viitteitä. Se muistutti varmasti yli neljä miljoonaa vuotta sitten Etiopiassa elänyttä Ardipithecus ramidusta. Ardiksi nimetyn naaraspuolisen yksilön jäännökset osoittavat, että se oli jo monella tavalla ihmisen kaltainen kädellinen, vaikka sillä oli myös paljon apinamaisia piirteitä. Ihmisen ja ihmisapinoiden evoluutiosta lisää sivulta 20 alkavassa artikkelissa.
Riikka Weckstén
Toimittaja
Eri tavoin näkövammaiset ihmiset voivat hyötyä geeniterapiasta. Eläinkokeet osoittavat, että sillä on mahdollista hoitaa esimerkiksi värisokeutta.
Myös sähkölähteiden pitää vastata ajan haasteisiin. Aivan uudenlaisia paristoja kehitetään muun muassa vaatteisiin ja kulkuneuvoihin
Aivojen toiminta kertoo muun muassa ihmisen terveydentilasta. Tutkimustapoja on useita.
Afrikan sarven jatkeelta näyttävä saariryhmä Intian valtameressä on eksoottinen paikka. Maayhteyden kadottua noin 30 miljoonaa vuotta sitten saarten eläimet ja kasvit ovat saaneet kehittyä – tai olla kehittymättä – kaikessa rauhassa.
Everestin rinteillä on päättänyt päivänsä jo melkoinen määrä kiipeilijöitä. Vuonna 1996 kuolemantapauksia sattui kuitenkin harvinaisen paljon. Yksi päivä oli erityisen dramaattinen.
Keinotekoiset eliöt auttavat ihmiskuntaa
Fermi-teleskooppi avaa uusia näkymiä
Loissieni valtaa isäntänsä aivot
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.