Tieteen Kuvalehti 1/2011

Vielä kymmenisen vuotta sitten tiedot ihmislajin historiasta perustuivat pääasiassa Afrikasta ja muualta maailmasta löydettyjen luunkappaleiden kokoon, muotoon ja ikään. Tutkijoilla oli edessään visainen palapeli, jonka paloista kaiken lisäksi suuri osa puuttui. Niinpä he joutuivat arvailemaan, mitkä palat saattaisivat sopia yhteen.

Nyt kaikki on muuttunut. On löydetty uusia fossiileja eli lisää paloja pala­peliin, mutta ennen kaikkea tutkijat ovat saaneet käyttöönsä uusia menetelmiä, joilla fossiileista saadaan irti paljon entistä enemmän tietoa. Jopa kaikkein pienimpien luunsirpaleiden dna:sta voidaan selvittää luun ikä ja se, minkä homidin, etelänapinan tai ihmissuvun lajin edustajan luu on kyseessä ja mille lajeille se on sukua. Käsitys ihmisen historiasta muuttuu siis nopeammin kuin koskaan aiemmin, ja koko ajan tehdään uusia merkittäviä löytöjä.

Tämän numeron laajassa teema-artikkelissa kerromme ihmisen kehityshistorian tutkimisesta ja lajimme tarinan uusista käänteistä.

Riikka Weckstén
toimittaja

Uusi sukkula on kauko-ohjauksinen

Vanhat avaruussukkulat jäävät pian eläkkeelle. Niiden seuraaja saattaa olla ketterä pikkusukkula, joka lentää ilman miehistöä.

Kaviaari koituu kuolemaksi

Aito kaviaari kallistuu kallistumistaan. Kaikkein kovimman hinnan mätiherkusta maksaa silti kala itse. Biologit varoittavat sammen ryöstökalastuksesta, joka uhkaa johtaa koko lajin sukupuuttoon.

Pelaa painajaiset pois

Kanadalaistutkimuksen mukaan pelimaailman opit tuntuvat tehoavan myös painajais­mörköjen häätämiseen.

E-pilleri 50 vuotta

Toisille ehkäisypilleri merkitsi tasa-arvoa ja vapautta, toisille ydinpommiakin suurempaa uhkaa. Se on muuttanut yhteiskuntaa enemmän kuin yksikään toinen lääkevalmiste.

Muita aiheita:

Auringon käyttäytyminen oudoksuttaa
Lasertähystin löytää syövän
Tutkijoiden epätyypilliset työpaikat