iPad toi uuden lehden

Tieteen Kuvalehden iPad-versio osoittaa, miten uusi tekniikka voi muuttaa lehden muotoa. Lehden julkaisija, kansainvälinen mediakonserni Bonnier tehnyt suurtyön kehittäessään digitaaliselle lehdelle erityisen Mag+-nimellä kulkevan konseptin.

Bonnier lanseerasi ensimmäisen uuteen muotoon sovitetun lehtensä, Yhdysvalloissa ilmestyvän Tieteen Kuvalehden, Popular Sciencen, samanaikaisesti, kun iPad tuli myyntiin. Konsernijohtaja Jonas Bonnierin mukaan kyse oli muutenkin merkkipäivästä, sillä samalla tehtiin läpimurto myös hankkeessa, jonka tavoitteena on siirtää paperilehden sisältö uusiin medioihin sopivaksi.

”Aina internetin syntymästä 15 vuotta sitten olemme yrittäneet luoda digitaalista interaktiivista elämystä”, sanoo Jonas Bonnier.

"Mutta aikakauslehdistä ei pidetä siksi, että ne ovat interaktiivisia. Lehdistä pidetään, koska ne ovat inspiroivia, yllättäviä ja provosoivia. Ne helpottavat päivittäistä elämäämme. Ne voidaan lukea ensimmäisestä viimeiseen sivuun ja sitten ne voidaan säästää. Vastaavaa kokemusta emme ole voineet tarjota lukijoille internetin ja tietokoneen näytön välityksellä. Nyt monikosketusta tukevat taulutietokoneet, kuten iPad, tarjoavat siihen väylän.”

Mag+: Luova lehti
Selvittääkseen, miten painettu lehti saataisiin parhaiten heräämään henkiin digitaalisessa mediassa, Bonnier käynnisti tutkimus- ja kehitysosaston johtajan Sara Öhrvallin johdolla Mag+-nimellä kulkevan suunnitteluhankkeen. Tavoitteena oli säilyttää lehden henki mutta löytää tapa sovittaa se uuteen tekniikkaan.

”Digitaalisten medioiden ongelmana on tähän saakka ollut se, että painetuilla lehdillä ja muilla perinteisillä medioilla on erittäin uskollisia käyttäjiä, joilla on tunneside sisältöön”, selittää Öhrvall.

”Kun siirrämme sisällön digitaaliseen muotoon, side katkeaa. Uskoimme kuitenkin, että kun markkinoille tulee sopiva tuote, jota voisi vetäytyä tutkimaan sohvan nurkkaan, digitaalisista lehdistä tulee kiinnostavia. Tapa, jolla ihmiset käsittelevät iPadia ja koskevat sitä, sai meidät vakuuttuneiksi siitä, että se oli hyvä lähtökohta digitaaliselle lehdelle.”

Muotoiluperiaatteet
Öhrvall työskenteli yhteistyössä oman pienen tutkija- ja toimittajatiimin ja Lontoossa toimivan BERG-muotoiluyrityksen kanssa selvittääkseen, mistä lehden lukemiselämys koostuu.

”Teimme runsaasti tutkimuksia, jotka käsittelivät etupäässä sitä, miten ihmiset käyttävät painettuja lehtiä”, hän selittää. ”Sen jälkeen meillä olikin erittäin selkeä käsitys siitä, mistä lähtisimme liikkeelle.”

Tiimi koosti näistä ominaisuuksista joukon yksinkertaisia mutta olennaisia muotoiluperiaatteita, joiden perusteelta suunniteltiin digilehdelle rauhallinen ja erittäin yksinkertainen käyttöliittymä. Siinä juttuja etsittiin ja luettiin sulavilla liikkeillä ja sisällöllä oli selkeä järjestys: alku, keskiosa ja loppu. Tiimi kehitti myös ratkaisuja tavallisiin ongelmiin, kuten sisällönhallintaan, joita lukijat olivat maininneet painetun lehden lukemisessa.

”Tiesimme, että sisältöön ei tarvitse tehdä muutoksia, sillä ihmiset pitävät edelleen lehdistämme ja maksavat niistä. Meillä on hyvin uskollisia lukijoita”, sanoo Öhrvall.

”Siksi sisältöä ei tarvinnutkaan keksiä uudelleen, vaan kehitystyössä pyrittiin keksimään uusi käyttöelämys. Meidän tavoitteenamme ei ollut tuoda lisää sisältöä vaan tehdä siitä toimivampaa, kauniimpaa ja elävämpää.”

Öhrvall uskoo, että Mag+-hankkeen suunnitteluperiaatteet pääsevät oikeuksiinsa iPadissa: ”Kustantajalle iPadissa on hienoa se, että lukijat ja käyttäjät pääsevät ensimmäistä kertaa käyttämään tuotteitamme ja he todella tuntevat koskettavansa niitä, mikä on ratkaisevaa lehden lukuelämykselle. Lukijalle tärkeää on myös sujuvuus ja kauniit kuvat. Niitä kokemuksia ei ole saatavissa mistään muualta.”