Lumivyöryjen ennustettavuus

Lyhyen aikavälin sääennusteet ovat nykyään melko luotettavia. Voidaanko niiden avulla ennustaa myös vaarallisia lumivyöryjä?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Lumivyöryjä eli laviineja esiintyy eniten vuoristoseuduilla, joilla rinteiden kaltevuus ylittää 35 astetta. Yksinomaan Euroopassa kuolee vuosittain lumivyöryjen seurauksena yli sata ihmistä. Siksi luotettavia ennusteita kaivattaisiin kipeästi. Tilanne on kuitenkin sikäli huono, että pelkkien sääennusteiden perusteella on mahdotonta antaa lumivyöryvaroituksia. Lumivyöryjen syntymiseen vaikuttaa monta tekijää, joista osa on hyvin sattumanvaraisia. Säätilan ja lumen ominaisuuksien perusteella voidaan kuitenkin arvioida lumivyöryn todennäköisyys tietyllä alueella. Tällaisista tietokonemalleihin pohjautuvista riskianalyyseistä on saatu mm. laskettelukeskuksissa hyviä kokemuksia, mutta ennusteiden luotettavuudessa on yhä toivomisen varaa. Lumivyöryjä esiintyy eniten keväisin, kun lumi alkaa sulaa. Lumivyöryriski kasvaa selvästi vuorenrinteille kinostuneen lumen muuttuessa kevyestä ilmavasta pakkaslumesta raskaaksi nuoskalumeksi. Raskas lumimassa lähtee usein liikkeelle koko lumipeitteen paksuudelta. Tällainen rinteen pinnasta kokonaan irtoava lumimassa muodostaa niin sanotun pohjalaviinin. Rinnettä alas vyöryvän lumimassan määrä kasvaa jatkuvasti matkan varrella, ja seuraukset voivat olla tuhoisat. Pohjalaviinit liikkuvat yleensä vuodesta toiseen samoja reittejä pitkin. Lumettomana aikana nämä reitit näkyvät maastossa kutakuinkin kasvipeitteettöminä urina. Ns. tomulaviinit eivät ole yhtä tuhoisia kuin pohjalaviinit. Tomulaviini syntyy, kun kuohkea pakkaslumi lähtee liikkeelle. Tomulaviini voi saavuttaa yli 150 km:n tuntinopeuden.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: