lie detector

Valheenpaljastin mittaa stressiä

Amerikkalaisissa elokuvissa ja sarjoissa epäiltyjä tutkitaan usein valheenpaljastimella. Käytetäänkö sitä Euroopassakin?

maanantai 23. syyskuuta 2013

Laite havainnoi stressireaktioita

Ensimmäinen valheenpaljastin syntyi 1921 Yhdysvalloissa lääketieteen opiskelijan ja poliisin yhteistyön tuloksena. Tällä myös polygrafiksi kutsutulla laitteella mitataan tiettyjä tiedostamattomia stressireaktioita, joita valehtelemisen oletetaan aiheuttavan.

Tutkimuksen aikana testattavalle esitetään kysymyssarja. Joukossa on aina myös kysymyksiä, joiden oikea vastaus – esimerkiksi tutkittavan nimi ja perhesuhteet – on tiedossa. Näin selvitetään, miten henkilö reagoi, kun hän puhuu totta. Vertailukohtaa tarvitaan arvioitaessa vastausten totuudenmukaisuutta silloin, kun kysytään asioita, joita vasta ollaan tutkimassa.

Jos esimerkiksi kysymys "Missä olit rikoksen tapahtuessa?" ei herätä poikkeuksellisia reaktioita, on syytä olettaa, että vastaus on totuudenmukainen. Sen sijaan vaikkapa hermostumisesta kielivä sykkeen tiheneminen viittaa valehteluun.

Valheenpaljastinkin voi valehdella

Asiantuntijat vääntävät kättä valheenpaljastimen luotettavuudesta. Osa heistä pitää tutkimustapaa huonona, koska ihminen voi ahdistua vaikkapa sellaisista suorista kysymyksistä kuin "Ammuitko puolisosi?" ja reagoida kehollaan voimakkaasti silloinkin, kun hän puhuu totta vastatessaan kieltävästi. Koska ongelma tiedostetaan, tutkimuksissa suositaan pehmeämpää lähestymistapaa. Samaan päämäärään voidaan päästä kiertoteitse, kuten kysymällä "Ammuttiinko puolisosi 9-millisellä pistoolilla?" Tosin tämäkään tapa ei sulje pois virheen mahdollisuutta.

Yhdysvalloissa valheenpaljastin on suosittu poliisin ja tiedustelupalvelun apuväline, mutta vain harva osavaltio sallii sen käyttämisen oikeusasioissa. Euroopassa viranomaiset suhtautuvat sen käyttöön kielteisesti.

Valehtelusta on todettu syntyvän jännitystiloja, jotka puolestaan saavat aikaan erilaisia tiedostamattomia toimintoja. Valheenpaljastuskoe perustuu siihen, että rekisteröidään tutkittavan ihmisen piiloreaktiot ja arvioidaan niiden pohjalta, puhuuko hän totta vai ei.

Keho voi paljastaa valehtelijan

Sydän

Valehtelu tihentää sykettä ja nostaa verenpainetta.

Keuhkot

Valehtelija hengittää nopeammin ja pinnallisemmin.

Iho

Kun valehtelee, kädet (kämmenet ja sormenpäät) alkavat kostua hiestä.

Jalat

Valehtelu aiheuttaa tahattomia lihasliikkeitä, jotka ilmenevät raajojen lievänä nykimisenä.

Totuudesta tinkiminen tallentuu aivokuviin

Useiden tutkimusten mukaan perättömien puhuminen näkyy otsa- ja päälakilohkojen toiminnassa. Kun tiettyjen avainalueiden aktiivisuutta seurataan toiminnallisen magneettikuvauksen avulla kuulustelun aikana, voidaan päästä selville siitä, pysyykö rikoksesta epäilty totuudessa vai valehteleeko hän.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: