Fældende bevis

Vanhat viestit johtivat poliisin tekijän jäljille

Rikoslaboratoriossa voidaan sähköstaattisen ilmaisimen avulla selvittää paperiin painuneet jäljet, joita ei voi erottaa paljaalla silmällä.

maanantai 29. huhtikuuta 2013 teksti Stine Overbye

Kaksi siepattua tyttöä, sairas tekijä ja rikoksen tutkinnassa käytetyt menetelmät ovat pääosassa Tieteen Kuvalehden Ratkaiseva todiste -sarjan uusimmassa jutussa.

Jutussa kuvatussa tapauksessa poliisi pääsi tekijän jäljille analysoimalla kirjeen, jonka uhri oli sieppaajan pakottamana kirjoittanut vanhemmilleen. Kirjeessä oli painaumia ostoslistasta ja puhelinnumerosta, jotka oli kirjoitettu aiemmin arkin päällä olleelle toiselle paperille. Puhelinnumero johdatti poliisin tekijän jäljille.

Jäljet saatiin selville sähköstaattisen ilmaisimen avulla. Jos lyijykynällä tai kuulakärkikynällä kirjoitetaan paperille, syntyy jälkiä myös niihin paperiarkkeihin, jotka mahdollisesti ovat muistilapun alla, eli esimerkiksi muistilehtiön seuraaville sivuille.

Painaumia on vaikeaa tai mahdotonta nähdä paljaalla silmällä, mutta sähköstaattisella ilmaisimella heikkokin jälki saadaan näkyviin.

Menetelmässä tutkittava paperi peitetään ensin muovikalvolla ja sitten paperiin johdetaan staattinen sähkövaraus. Kun sitten paperille sirotellaan jauhetta, jossa on päinvastainen varaus, jäljet piirtyvät esiin.

Voit lukea sieppaustarinan kokonaisuudessaan Tieteen Kuvalehdestä ja katsoa tämän toisesta rikoksesta kertovan lyhyen videopätkän siitä, miten piilossa olevat jäljet saadaan selville:

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: