Piirros kuvaa tutkijoiden käsitystä noin 11 500 vuotta sitten eläneen intiaanikansan elämästä.

Tutkija Eske Willerslev: ”Olemme löytäneet uuden intiaaniryhmän”

11 500 vuotta vanha lapsen luuranko on antanut uutta tietoa Amerikan ensimmäisten asukkaiden alkuperästä. Tutkija kuvailee löytöä ”mahtavaksi”.

perjantai 19. tammikuuta 2018 teksti Pernille Mogensen

11 500 vuotta sitten noin 6–12 viikkoa vanha tyttö haudattiin lähelle Tananajokea Alaskassa Yhdysvaltojen luoteiskulmassa.

Luuranko lepäsi koskemattomana tuhansia vuosia, kunnes vuonna 2006 yhdysvaltalaiset arkeologit alkoivat tutkia hautapaikkaa ja vuonna 2013 löysivät tytön luurangon.

Älä anna tärkeimpien tiedeuutisten mennä ohi – tilaa Tieteen Kuvalehden UUTISKIRJE suoraan sähköpostiisi

Vaikka lapsen jäännökset olivat lojuneet niin pitkään Alaskan happamassa maassa, tutkijaryhmä onnistui kartoittamaan tytön perimää hyvin säilyneen korvaluun avulla – ja tulokset ovat uraauurtavia, kertoi tutkijaryhmän johtaja, dna-tutkija Eske Willerslev Kööpenhaminan yliopistosta Tieteen Kuvalehti:

”Olemme löytäneet viitteitä varhaisesta ihmisryhmästä, jota ei ole aiemmin tunnettu. Vielä tärkeämpää on se, että kyseessä on tähän asti varhaisin tiedetty intiaanipopulaatio.” 

Ei kuulunut tunnettuihin ryhmiin

Noin 35 000–25 000 vuotta sitten itäisessä Aasiassa syntyi kantaryhmä, jota kutsutaan englanniksi nimellä ”Ancestral Native Americans”. Se oli ryhmä, jota nykyään pidetään Amerikan alkuperäiskansojen esivanhempina ja joka aikanaan eriytyi geneettisesti itäaasialaisesta kansasta.

Noin 15 000 vuotta sitten ryhmä jakaantui kahteen kantaryhmään, joista kaikki Amerikan alkuperäiskansat polveutuvat.

Perehdy upean universumimme yksityiskohtiin tilaamalla Tieteen Kuvalehti

Jakautuminen tapahtui Amerikan mantereella, tarkemmin Alaskassa, minkä jälkeen toinen ryhmistä siirtyi etelään ja toinen jäi Amerikan pohjoisosiin.

Eteläisestä haarasta syntyivät kaikki alkuperäiset kansanryhmät Keski- ja Etelä-Amerikkaan, ja muun muassa Kanadan ja Yhdysvaltojen najavo- ja apassi-intiaanien esivanhemmat polveutuivat pohjoisesta haarasta.

”Kaikki tuntemamme alkuperäiskansat sekä Etelä- että Pohjois-Amerikassa, olivatpa kyseessä sitten jo hävinneet tai nykyään elävät kansat, polveutuvat eteläisestä tai pohjoisesta linjasta”, Eske Willerslev selittää.

Nyt Alaskasta löydettyjen lapsen jäännösten tutkimuksissa kuitenkin osoittautui, että vaikka hänellä on yhteys sekä eteläiseen että pohjoiseen haaraan, hän ei kuulunut kumpaankaan niistä.

Lapsen jäännökset tukevat olemassa olevaa teoriaa

Sen lisäksi että lapsen luuranko tuo aivan uuden haaran alkuperäiskansojen sukupuuhun, se tukee yleistä teoriaa, jonka mukaan Amerikka asutettiin nykyään veden peitossa olevan Beringin maakannaksen kautta. 

Eske Willerslev kertoo, että on kuitenkin ollut erimielisyyttä siitä, milloin kantaryhmä jakaantui: ennen vai jälkeen Beringin maakannaksen ylittämisen.

Intiaanien sukupuu saa uuden oksan

Tyttö poikkeaa kummastakin tunnetusta kantaryhmästä geneettisesti yhtä paljon, ja siksi tutkijat päättelivät, että hän kuuluu kolmanteen ja aiemmin tuntemattomaan haaraan, joka pohjoisen ja eteläisen haaran tavoin polveutui Amerikan alkuperäiskansojen yhteisestä kantaryhmästä.

Uutta kansaa kutsutaan nimellä ”Ancient Beringians”.

Kaiken tiedetyn perusteella tämä haara syntyi noin 20 000 vuotta sitten, mikä tekee siitä noin 5 000 vuotta vanhemman kuin kaksi muuta haaraa.

Siten lapsi on kuulunut vanhimpaan ihmisryhmään, josta Amerikasta on löydetty merkkejä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: