Kuoren alla kaksi erikokoista hedelmää

Miksi joissakin appelsiineissa on ”lisähedelmä”? Onko se seurausta jostakin mutaatiosta?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Appelsiinipuun hedelmä, appelsiini, on oikeastaan marja, jonka sisus on lohkoinen. Appelsiinin siemenet ovat pulleiksi mehupusseiksi muuttuneiden karvojen ympäröimiä. Appelsiinipuita on viljelty tuhansia vuosia juuri mehukkaiden hedelmien takia. Portugalilaiset toivat appelsiinin Aasiasta Eurooppaan 1400-luvulla, ja espanjalaiset veivät sen myöhemmin Amerikkaan. Nykyään appelsiinia viljellään useimmissa maissa, joissa on trooppinen tai subtrooppinen ilmasto. Appelsiinista on kehitetty eri puolilla maailmaa lukuisia lajikkeita. Ne voidaan jakaa karkeasti kolmeen pääryhmään. Ensimmäisen ryhmän appelsiinit ovat ”tavallisia” siemenellisiä hedelmälihaltaan oranssinpunaisia appelsiineja. Toisen ryhmän muodostavat punamehuiset veriappelsiinit. Kolmanteen ryhmään luetaan navel- eli napa-appelsiinit, joiden erikoispiirteenä on appelsiinin kärjessä oleva toinen pienempi ns. sivuhedelmä. Napa-appelsiinin sivuhedelmä syntyy luonnollisella tavalla eikä satunnaisen mutaation seurauksena. Napa-appelsiinien kukassa on ylimääräinen emiö, josta sivuhedelmä syntyy. Tämä kaikilla napa-appelsiineilla oleva ominaisuus on perinnöllinen. Napa-appelsiinit ovat suosittuja suuren kokonsa vuoksi. Syötävää niissä voi kuitenkin olla yllättävän vähän, sillä niiden kuori on paksu ja kuoren alta voi paljastua hyvinkin kookas sivuhedelmä. Kuluttajan kannalta ikävä kehitys johtuu siitä, että isot appelsiinit käyvät kaupaksi kookkaasta sivuhedelmästä huolimatta. Sivuhedelmää ei ole kuitenkaan tarkoitus jalostaa suuremmaksi.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: