Ihmisen elimistölle kelpaa monenlainen ravinto

Hampaistoltaan ihminen ei muistuta muita lihaa syöviä nisäkkäitä. Käyttääkö ihminen lihaa ravinnokseen vain ”tavan vuoksi”?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Biologisessa mielessä ihminen on sian tapaan omnivori eli kaikkiruokainen eliö. Ihmisen hampaisto ja ruuansulatuselimistö sopivat sekä kasvi- että eläinperäisen ravinnon käsittelemiseen. Ihmisen hampaat mahdollistavat ravinnon hienontamisen pureskelemalla. Sekaravintoa syövillä nisäkkäillä, kuten ihmisellä ja sialla, hampaiden pinta on täynnä nystermiä. Sen sijaan petonisäkkäiden hampaat ovat sahanterämäiset eivätkä sovi esimerkiksi ruohon syömiseen. Ruuansulatuskanavan rakenne heijastelee ravinnon laatua: kasvinsyöjien ruuansulatuskanava on monimutkaisempi kuin lihansyöjien. Kasvinsyöjillä on yleensä moniosainen maha ja pitkä suoli, koska kuitupitoinen ravinto on vaikeasti sulavaa. Sen sijaan lihansyöjien maha on yksinkertainen ja suoli lyhyt, koska eläinperäinen ravinto pilkkoutuu nopeammin kuin kasviravinto. Ihmisen ruuansulatuskanava koostuu yksinkertaisesta lihansyöjän mahasta ja pitkästä kasvinsyöjän suolesta eli sopii hyvin sekaravinnon muokkaamiseen.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: