Hyvä laasti joustaa maanjäristyksessä

Miten on mahdollista, että alueilla, joilla sattuu usein maanjäristyksiä, on vielä monta vanhaa rakennusta pystyssä?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Vaikka vanhat rakennukset olisivat kestäneet jo monia maanjäristyksiä, ne voivat silti sortua kunnon myllerryksessä. Esimerkiksi Iranissa Bamissa tapaninpäivänä 2003 sattunut maanjäristys tuhosi kaupungin historiallisen linnoituksen Arg-é-Bamin, joka oli maailman vanhin ja suurin savitiilirakennelma. Bamin järistyksen voimakkuus oli 6,7 Richterin asteikolla, mutta sen aiheuttamat suuret tuhot selittyvät siitä, että järistyksen keskus oli aivan kaupungin alla lähellä maan pintaa. Savitiilirakennukset eivät kestä maanjäristyksiä niin hyvin kuin kevyemmistä ja joustavammista materiaaleista tehdyt rakennelmat. Yksi kuuluisa savitiilirakennelma, Istanbulissa sijaitseva Hagia Sofia, on kuitenkin kestänyt jo 12 järistystä. 55 metriä korkea Hagia Sofia rakennettiin 532–537 alun perin ortodoksikirkoksi. Sen materiaalina on kevyt savitiili ja hyvä laasti, joka joustaa järistyksissä. Hagia Sofian kupoli, joka rakennettiin 562 edelllisen tuhouduttua vuoden 557 maanjäristyksessä, lepää tukevasti neljän kaaren päällä. Simulaatioissa on todettu, että Hagia Sofia kestäisi jopa 7,5 Richterin asteen järistyksen.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: