Puuhiilen valmistus vaatii ilmatonta tilaa

Millä tavalla esimerkiksi grillihiilet valmistetaan? Miten estetään puun palaminen tuhkaksi? Tehdäänkö aktiivihiiltä samalla tavalla?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Puun hiiltämiseksi kutsutaan puun kuivatislausta, jolla tarkoitetaan puun kuumentamista ilmattomassa tilassa niin, että tuloksena on hiiltä. Puun hiiltämistä harjoitettiin jo antiikin aikana. Aluksi hiiltämiseen käytettiin maakuoppia, mutta myöhemmin tarkoitusta varten kehitettiin havuilla, mullalla ja turpeella peitettyjä puukekoja eli miiluja ja erityisiä umpinaisia hiiltouuneja eli retortteja. Puunhiillon historiaan liittyy Suomessa myös tervanpoltto, tervan valmistaminen yleensä tavallista pihkaisemmista männyn kannoista erityisessä tervahaudassa. Puun hiiltyminen toivotulla tavalla edellyttää tiettyä lämpötilaa. Kun lämpötila kohoaa 150–170 asteeseen, hiillettävästä puuaineksesta alkaa vapautua vettä. Lämpötilan noustua yli 170 asteeseen puu alkaa hajota kemiallisesti ja sitoa samalla itseensä lämpöä. Kun kuumennusta jatketaan noin 270 asteeseen, käynnistyy runsaasti lämpöä kehittävä reaktio, jossa puuaines hajoaa kaasumaisiksi ja nestemäisiksi tuotteiksi. Puunhiillon sivutuotteina syntyykin monia käyttökelpoisia aineita, kuten tervaa, tärpättiä, etikkahappoa, metanolia, asetonia ja hiilivetyjä. Käytettäessä nykyaikaisia hiiltouuneja myös sivutuotteet saadaan talteen. Hiiltämällä saadaan sysiksi kutsuttua puuhiiltä 30–40 prosenttia kuivan puun painosta. Sydet ovat hyvin puhdasta hiiltä, sillä niiden hiilipitoisuus on jopa 90 prosenttia. Niissä on esimerkiksi palam atonta tuhkaa vain prosentin verran. Puuhiiltä käytetään muun muassa metallurgiassa sekä poltto- että pelkistysaineena. Se sopii myös kimröökin ja aktiivihiilen valmistukseen. Kimrööki on noki- eli hiilimustaa, jota tehdään joko kuivatislaamalla tai asetyleenin avulla hiilipitoisista aineista. Tätä hienojakoista puhdasta hiiltä käytetään mustana väriaineena esimerkiksi maaleissa ja painoväreissä. Aktiivihiili on tehokkaasti erilaisia aineita itseensä imevä hienojakoinen huokoinen hiililaatu, jota saadaan hiiltämällä orgaanisia aineita, kuten puuta, turvetta tai vaikkapa verta. Aktiivihiilellä on lukuisia käyttötarkoituksia: se sopii muun muassa kaasujen ja nesteiden puhdistamiseen ja vaarallisten aineiden imeyttämiseen. Sitä käytetään myös niin sanottuna lääkehiilenä. Aktiivihiilitableteilla voidaan hoitaa myrkytystiloja ja ripulia.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: