Lainelautailijan unelma-aalto

Millaisissa olosuhteissa syntyvät lainelautailuun parhaiten sopivat aallot?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Veden jaksoittaisen aaltoliikkeen, aallokon, aiheuttaa yleensä tuuli, mutta aaltoilu voi johtua myös vuorovesi-ilmiöstä, maanjäristyksistä, tulivuorenpurkauksista ja vedessä liikkuvista kappaleista, kuten laivoista. Aallokkoa ei esiinny ainoastaan veden ja ilman rajapinnassa vaan myös vedessä tiheydeltään, lämpötilaltaan ja suolapitoisuudeltaan toisistaan eroavien vesimassojen rajoilla. Tuulen aiheuttamien aaltojen kokoon vaikuttavia tekijöitä on käytännössä kolme: ilmavirran nopeus, kesto ja vaikutusalue. Suuria aaltoja syntyy avomerellä kovan tuulen jatkuessa laantumatta pitkään. Aallonkorkeus riippuu niin sanotusta pyyhkäisymatkasta eli avoimen veden laajuudesta ja ajasta, joka on kulunut tuulen alkamishetkestä. Syvässä avomeressä voi syntyä aallokko, joka koostuu ”puhtaista” aalloista ja etenee myös tyynellä säällä. Leveät tyrskyttömät aallot, joita kutsutaan mainingeiksi, voivat kulkea tuhansia kilometrejä, ennen kuin ne hajoavat. Lainelautailuun sopivia aaltoja syntyy ennen kaikkea alueilla, joilla avomereltä kohti rantaa etenevät aallot törmäävät vedenalaiseen esteeseen, kuten riuttaan. Kun vedensyvyys vähenee äkillisesti, aallon nopeus hidastuu ja vesimassa puristuu kokoon, jolloin aallon korkeus kasvaa ja harja murtuu. Esimerkiksi Havaijilla on rantoja, joilla muodostuu toistuvasti suhteellisen hitaita, jopa 30 metrin korkuisia aaltoja lainelautailijoiden iloksi.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: