flourescent light

Lyhentääkö loistevalojen räpsyttely niiden käyttöikää?

Vanhat loistelamput menivät helposti rikki. Kuinka kestäviä uudet ovat?

maanantai 3. lokakuuta 2011

Ennen vanhaan loistelamput olivat paksuja putkia, joissa oli sytytin ja magneettiseksi kuristimeksi kutsuttu jännitepiikkejä tuottava osa. Ne syttyivät hitaasti useita kertoja välähtäen.

Toistuva sammuttaminen ja sytyttäminen rasittivat vanhanaikaisia loistelamppuja aivan eri tavalla kuin niiden nykyversioita. Entistä sirommissa loisteputkissa on siirrytty lähes kokonaan niin sanottuihin elektronisiin liitäntälaitteisiin. Tällä teknisella ratkaisulla on paljon etuja vanhaan verrattuna.

Niistä kuluttajan ja käyttäjän kannalta tärkeimpiä ovat lamppujen parempi kestävyys, vilkkumaton syttyminen ja suhteellisen hyvä hyötysuhde.

Loisteputki valaisee koko rahalla

Elektronisten liitäntälaitteiden ansiosta loistelamppujen valosta on saatu värinätöntä. Vanhanmallisissa loisteputkissa nimittäin valo syttyy ja sammuu 100 kertaa sekunnissa. Ihmisen näköaisti havaitsee valon värisevän, vaikka silmät eivät katkonaisuutta erotakaan.

Rakenteeltaan loisteputkia ovat myös hehkulamppuja korvaavat energiansäästölamput. Näissä pienloistelampuissa sisäinen elektroninen kuristin parantaa hyötysuhdetta muuttamalla verkkosähkön taajuuden. Samalla valosta tulee värinätöntä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: