Tieteen Kuvalehden vuosikirja 2009: Miehittämättömän Nereus-aluksen toukokuussa tekemää sukellusta Mariaanien haudassa sijaitsevaan Challengerin syvänteeseen voidaan kutsua perinpohjaiseksi. Sukelluspaikka on nimittäin Maan syvin kohta.
Challengerin syvänteen koosta on esitetty useita arvioita, mutta nykyisin sen pohjan oletetaan sijaitsevan 10 911 metriä merenpinnan alapuolella. Nereus laskeutui ”vain” 10 902 metriin, jossa se vietti kymmenen tuntia. Se toi matkalta mukanaan muun muassa merimakkaran.
Pohjalla on elämää, vaikka siellä vallitseekin noin tuhat kertaa niin suuri paine kuin pinnalla. Andy Bowen, yksi Nereuksen kehittäjistä, kuvaili olosuhteita osuvasti: ”Se vastaa kolmea maastoautoa isonvarpaan päälle ladottuna.”
Kovan paineen vuoksi Nereuksessa ei voitu käyttää tavallista sukellusaluksen tekniikkaa. Esimerkiksi tutkimuslaitteistot suojattiin puristusta kestävällä keraamisella kuorella. Runkoon upotettiin 1 500 onttoa appelsiinin kokoista keraamista palloa riittävän nosteen tuottamiseksi.
Koska olosuhteet kymmenen kilometrin syvyydessä ovat ankarat, alueen geologiaa ja eläinmaailmaa ei ole aiemmin juuri päästy tutkimaan. Muutkin Tyynenmeren syvät ja jyrkkäseinäiset vajoamat ovat valtamerentutkijoille tuntematonta seutua. Nereuksen kaltainen alus voi muuttaa tilanteen.
Nereus on on kehitetty Yhdysvalloissa Woods Holen valtamerentutkimuslaitoksessa. Laitos on alansa johtavia. Nereus on ROV-tyyppinen eli kauko-ohjauksinen sukellusalus (remotely operated vehicle). Käskyt välitetään siihen ultraohutta 40 kilometrin mittaista valokaapelia pitkin. Kaapelissa tieto kulkee myös toiseen suuntaan eli se siirtää pinnalla oleville ohjaajille aluksen kameroiden ottamaa korkealaatuista kuvaa, jonka perusteella alukselle annetaan käskyjä.
Lähempänä merenpintaa Nereus voi toimia myös itsenäisesti ilman kaapelia, mikä laajentaa sen toimintasädettä. Nereukselle suunnitellaan myös sisaraluksia.
Aluksen nimi viittaa kreikkalaisen mytologian Nereus-titaaniin, joka oli nereidien eli merenneitojen isä.
Nimi: Nereus
Pituus: 4,24 metriä
Leveys: 2,3 metriä
Paino: 2 800 kiloa
Työntövoima: Viisi potkuria
Energianlähde: 4 000 pientä litiumioniakkua
Paineensieto: 1 100 kilopascalia
Toiminta-aika: 20 tuntia
Varusteet: Kauko-ohjauksinen robottikäsivarsi, näytealusta
Hinta: Noin 8 miljoonaa dollaria
Tämä artikkeli on Tieteen Kuvalehden vuosikirjasta 2009. Taustoja ja katsauksia vuoden 2009 tapahtumiin.
Tieku: Tiesitkö, että yhtä vihkisormusta varten pitää louhia tonnia malmia?
Historianet.fi: Mikä oli aikoinaan maailman suurin purjelaiva?
Tieku: Tilaa Tieteen Kuvalehti, saat BBC:n dvd-sarjan Earth - Power of the Planet.