Perustutkimus

• •  
  •  
  Sivu 1 / 6Seuraava
• 

  Vostokjärvi: Pora pääsi jään läpi

  09.02.2012.

  Venäläistutkijat ilmoittivat, että heidän poransa on läpäissyt Antarktiksen Vostokjärveä peittävän jään. Lue tästä lisää poraushankeen taustoista. Voit ladata artikkelin, jos olet rekisteröitynyt käyttäjäksi.

  Lue lisää

• 

  Fysiikka on tullut tienhaaraan

  Fysiikan alalla on viime vuosikymmeninä juhlittu suuria saavutuksia. Nyt kuitenkin näyttää siltä, että koko tieteenala on valinnan edessä: Pitäisikö jatkaa ”kaiken teorian” kehittämistä? Vai olisiko sen sijaan syytä keskittyä luomaan keksintöjä, jotka hyödyttävät kaikkia. Jälkimmäinen vaihtoehto olisi ensimmäistä halvempi, ja lisäksi sille olisi helpompi saada taloudellista tukea. Monet fyysikot eivät kuitenkaan halua luopua Einsteinin työn jatkamisesta. Tässä artikkelissa käsitellään tulevaisuuden haasteiden lisäksi Newtonin painovoimalaista alkanutta kehitystä, joka voi huipentua samaisen voiman ymmärtämiseen.

  Lue lisää

• 

  Autoilu sujuu ajamista ajattelemalla

  01.09.2011.

  Berliinin vapaan yliopiston tutkijat ovat onnistuneet ohjaamaan autoa ainoastaan ajatuksen voimalla.

  Lue lisää

• 

  Onko avaruudessa älykästä elämää?

  01.07.2011.

  Onko Maan ulkopuolella älykästä elämää? Millaiset mahdollisuudet ihmisillä on löytää älykkäitä olentoja maailmankaikkeudesta? Katso ja kuuntele professori Russell Stannardin luento aiheesta.

  Lue lisää

• 

  Katso video: Mistä alkuräjähdys johtui?

  30.06.2011.

  Kysymys siitä, mistä alkuräjähdys johtui, on mieletön, sanoo professori Russell Stannard. Katso video, niin saat selityksen.

  Lue lisää

• 

  Katso video: Miten suuri maailmankaikkeus on?

  29.06.2011.

  Onko universumi ääretön? Ja mitä se mahtaa tarkoittaa? Katso ja kuuntele professori Russell Stannardin luento universumin kokoa käsittelevistä teorioista.

  Lue lisää

• 

  Katso video: Mitä aine on?

  28.06.2011.

  Mitä aine on ja mitä siitä tiedetään? Katso ja kuuntele, mitä professori Russell Stannard kertoo pikaluennollaan aineen olemuksesta.

  Lue lisää

• 

  Hallitsetko fysiikan oppimäärän?

  27.06.2011.

  Mitä aika on? Onko avaruudessa älykästä elämää? Seuraa brittiprofessori Russell Stannardin englanninkielisiä videoluentoja fysiikan suurista kysymyksistä.

  Lue lisää

• 

  Katso video: Mitä aika on?

  27.06.2011.

  Katso ja kuuntele, miten Russell Stannard brittiläisestä The Open University -yliopistosta antaa pikaluennon ajan käsitteestä.

  Lue lisää

• 

  Dna nousee jaloilleen

  TK nr. 6/2011 s. 26-29.

  Tutkijat ovat saaneet dna-pätkät muodostamaan kolmiulotteisia nanorakenteita, jotka voidaan ohjelmoida. Näin on syntynyt dna-robotti, joka liikkuu, viestii muiden nanolaitteiden kanssa ja kantaa kuormia pitkin dna:sta taiteltua verstasta.

  Lue lisää

• 

  Cernissä pyydystetään antivetyä

  06.05.2011.

  Pieni määrä antivetyä voi auttaa selittämään, miksi kaikkeudessa on lähes yksinomaan ainetta eikä antiainetta.

  Lue lisää

• 

  Antivety joutui atomiloukkuun

  TK nr. 7/2011 s. 60-61.

  Alkuräjähdyksessä syntyi yhtä paljon ainetta ja antiainetta, mutta silti nykyään kaikkeudessa on vain
  ainetta. Asian selittäminen on tuottanut fyysikoille päänvaivaa, mutta nyt on päästy askel eteenpäin.
  Cernissä on vangittu antivetyä magneettikenttään, joten antiainetta voidaan nyt tutkia aivan läheltä.

  Lue lisää

• 

  Etelänavalla etsitään neutriinoja

  05.04.2011.

  Antarktikseen rakennettu IceCube-ilmaisinjärjestelmä havainnoi haamuhiukkasia epäsuorasti.

  Lue lisää

• 

  Neutriino lyö ällikällä

  TK nr. 18/2010 s. 30-33.

  Neutriinoista on vaikeaa päästä selville. Tämä on etevimpienkin fyysikoiden täytynyt tunnustaa, kun lähes massattomilla, sähköisesti neutraaleilla alkeishiukkasilla tehdyt kokeet ovat tuottaneet hämmentäviä tuloksia kerta toisensa jälkeen. Neutriinojen havainnointi on kuin neulan etsimistä heinäsuovasta. Kaiken lisäksi niitä voi olla useampia tyyppejä kuin tähän asti on oletettu.

  Lue lisää

• 

  Alkuaineet hupenevat

  17.08.2010.

  Alkuaineiden riittävyys on vaakalaudalla. Monet harvinaiset aineet saattavat loppua, jos kierrätystä ei tehosteta ja vaihtoehtoja löydetä.

  Lue lisää

• 

  Kulta numeroina

  26.02.2010.

  Tiesitkö, että yhtä vihkisormusta varten pitää louhia tonnia malmia? Tutustu artikkeliin Kulta numeroina.

  Lue lisää

• Ydinreaktorin ensi hetket

  TK nr. 7/2000 s. 69-72.

  Fyysikot Enrico Fermi ja Leo Szilard apulaisineen käynnistivät Chigacon yliopiston kellarissa ensimmäisen ydinreaktorin 2.12.1942. Koe oli historiallinen, sillä ketjureaktiossa vapautuvia voimia ei sitä ennen ollut koettu.

  Lue lisää

• Huijausyritykset paljastuvat

  TK nr. 10/2000 s. 46-47.

  Useimmat jokapäiväisessä elämässä käytetyt luvut alkavat numerolla 1. Yksinkertainen toteamus on matemaattisen lainalaisuuden ydin. Ilmiön perusteella on helppoa paljastaa huijausyritykset kirjanpidossa tai pankkitileissä.

  Lue lisää

• Onnellisuus saattaa olla perinnöllistä

  TK nr. 10/2000 s. 28-31.

  Monet haaveilevat voittavansa lotossa ja tulevansa siten onnellisiksi. Selvitykset kuitenkin osoittavat, että varakkuus yksin ei tuo onnea. Uusissa aivotutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että onnellisuuden kokeminen olisi ihmisellä synnynnäinen ominaisuus.

  Lue lisää

• Polynesian musta kulta

  TK nr. 4/2000 s. 74-77.

  Tyynessämeressä sijaitsevassa Ranskan Polynesiassa viljellään kalliita mustia helmiä. Helmistä, jotka voivat maksaa jopa 4 000 markkaa kappale, on muodostunut tärkeä vientituote. Helmenviljelijän unelma on löytää muodoltaan ja väriltään täydellinen helmi.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 6Seuraava