Löytöretkeilijät löysivät myös oluthiivan

Pohjahiiva- eli lagerolut on maailman suosituimpia alkoholijuomia. Vaikka tällä oluttyypillä on pitkät perinteet, ei ole tiedetty, mistä sen valmistuksessa tarvittava Saccharomyces pastorianus -hiivalaji tarkalleen on peräisin. Lissabonin yliopiston tutkijat ovat vasta jokin aika sitten selvittäneet sen taustan.

Lager on baijerilaismunkkien 1500-luvulla keksimä vaalea, läpikuultava olut, joka käy viileässä. Jo sitä ennen Euroopan luostareissa oli pantu lämpimässä käyvää tummaa olutta.

Lagerolutta ei olisi voitu tehdä ilman uudenlaista hiivaa, jota ei portugalilaistutkimuksen mukaan edes tunnettu Euroopassa ennen suurten löytöretkien aikaa. Koska lagerhiivasta ei löytynyt mainintoja vanhoista dokumenteista, alkoi näyttää selvältä, että se oli tuontitavaraa.

Kun lissabonilaistutkijat saivat apua argentiinalaisilta kollegoiltaan, kuva alkoi tarkentua. Etelä-Amerikan eteläkärjessä, Patagoniassa, kasvaa nimittäin pyökkejä, joissa viihtyy lagerhiivaa muistuttava luonnonhiiva, Saccharomyces eubayanus.

Kun kahta sukulaishiivaa tutkittiin modernin geenitekniikan keinoin, ne todettiin 99,5-prosenttisesti identtisiksi. Vaikuttaa siis todennäköiseltä, että eurooppalaiset saivat lagerhiivan täkäläisten löytöretkeilijöiden tai Amerikan valloittajien, konkistadorien, tuliaisena.