Lentoon ilman lentokonetta

Ehkä tunnetuin henkilökohtainen lentolaite, Bellin rakettivyö, pääsi otsikoihin 1961. Silloin Harold Graham teki kuuluisan koelentonsa Yhdysvaltojen puolustusministeriön hallintorakennuksen Pentagonin pihalla.

Kolmentuhannen ihmisen edessä Graham kulki valkoinen kypärä kainalossaan nurmikon keskellä olevan pöydän luo. Pöydällä seisoi reppu, jossa oli kaksi vetyperoksidisäiliötä, yksi typpi­säiliö ja rakettimoottori. Graham nosti repun selkäänsä ja yksi paikalla olleista avustajista kiristi repun ja kypärän hihnat. Sitten Graham pani suojalasit päähänsä, käveli pois pöydän luota, käänsi kaasukahvaa ja nousi kovan jylinän saattelemana ilmaan.

Grahamin lento nurmikon yli ihastelevan yleisön eteen kesti vain muutamia kymmeniä sekunteja, mutta ilmailun harrastajien silmissä se oli historiallinen hetki. Toisille se oli miljoonien dollarien kehitystyön huipennus. Toiset taas näkivät siinä askeleen kohti pitkäaikaisen pyrkimyksen täyttymystä: ihminen oli melkein saanut siivet.

50 vuoden työ kantaa hedelmää

Grahamin rakettivyön oli valmistanut Bell Aerosystems -niminen yhtiö Yhdysvaltojen armeijan toimeksiannosta. Rakettivyön suunnittelu alkoi 1950-luvun lopulla. Itse idea oli kuitenkin syntynyt jo satoja vuosia aikaisemmin.

Todistettavasti jo 1000-luvulla huimapäiset ilmailun pioneerit rakensivat ja testasivat puusta tehtyjä siipiä. Koelennot tehtiin korkeiden rakennusten katolta. Ne päättyivät huonosti. Tuloksena oli maahansyöksy ja lentäjän loukkaantuminen. Ajan mittaan lento­laitteiden tekniikka on kehittynyt. Koelentoja on tehty muun muassa silkistä tehdyillä siivillä ja helikopteria muistuttavalla lentoreppuratkaisulla.

Henkilökohtaisissa lentolaitteissa on edelleen runsaasti parantamisen varaa, mutta monien asiantuntijoiden mukaan nyt tekniikka on niin kehittynyttä, että ajatus alkaa vaikuttaa realistiselta.

– Nykyisen akkutekniikan ja sähkömoottorien ansiosta 50 vuoden työn tulokset alkavat näkyä, sanoo Brien Seeley, alan tutkimusta ja kehittämistä tukevan yhdysvaltalaisen CAFE-säätiön (Comparative Aircraft Flight Efficiency ) puheenjohtaja. Avaruustekniikan insinööri Mark Moore Nasan Langleyn tutkimuskeskuksesta on samaa mieltä:

– Henkilökohtainen heti käyttöön otettava ilma-alus on toteutettavissa johdonmukaisella tutkimusstrategialla, hän kirjoittaa raportissaan, jonka hän esi­tteli Yhdysvaltojen avaruuslentotekniikan seuran AIAA:n konferenssissa. Mooren mukaan henkilökohtaiset lentolaitteet voivat muuttaa 2000-luvun yhteiskuntaa ”samalla tavalla kuin lentomatkustaminen 1900-luvulla”.