Jo lähiaikoina on mahdollista käsitellä alusten vedenalaiset pinnat aineella, joka leikkaa niiden energiankulutuksesta jopa kymmenesosan. Näin uskovat muun muassa Bonnin yliopiston materiaalitutkijat, jotka ovat analysoineet suomeksi rikkakellussaniaiseksi tai jättiläissalviniaksi kutsuttua Salvinia molestaa. Se on vesikasvi, joka pystyy hylkimään tehokkaasti vettä.
Saksalaistutkijat ovat selvittäneet, mihin kellussaniaisen erinomaiset vedenhylkimisominaisuudet perustuvat. Sen lehtiä peittää ohut ilmakalvo, joka pitää pinnan kuivana siinäkin tapauksessa, että kasvi on veden alla useita viikkoja. Tutkimusten mukaan ilmakalvoa pitävät yllä lehtien pinnalla kasvavat karvat, jotka ovat suunnilleen kahden millimetrin pituisia. Niistä muodostuu tiheitä neljän karvan ryhmiä, jotka muistuttavat muodoltaan vispilää. Ne taas ovat vahakiteiden peitossa. Moniosainen kalvo estää vettä imeytymästä niin kauan kuin ilma pysyy vispilöiden lomassa.
Elektronimikroskooppi paljasti rakenteesta yllättäviä asioita. Karvojen päät eivät olleetkaan odotuksenmukaisesti vettä hylkiviä, vaan ne päinvastoin vetivät vettä puoleensa. Karvat ikään kuin kaappasivat vettä pisaroiksi. Ensin karvat taipuivat pisaroiden reunoille, mutta jonkin ajan kuluttua ne irrottivat otteensa yhdessä hujauksessa. Tutkijat arvelevat, että veden hetkellinen helmeily pinnalla estää ilmakuplia karkaamasta. He uskovat, että tätä ilmiötä voidaan jäljitellä kehitettäessä aineita, jotka vähentävät alusten märkäpintaan kohdistuvaa kitkaa. Mitä pienempi tämä niin sanottu viskoosivastus on, sitä vähemmän moottorivoimaa alus tarvitsee merta kyntäessään.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.