Tekniikka

  • Sivu 1 / 39Seuraava
  • Internet numeroina

    26.02.2010.

    Tiesitkö, että verkossa kulki 2008 keskimäärin 48 sähköpostiviestiä päivässä käyttäjää kohti? Tutustu internetiin numeroina.

  • Kulta numeroina

    26.02.2010.

    Tiesitkö, että yhtä vihkisormusta varten pitää louhia tonnia malmia? Tutustu artikkeliin Kulta numeroina.

  • Kamera ja projektori yhdessä

    21.02.2010.

    Uusi kamera voi näyttää videota ja valokuvaa jopa 40 tuuman koossa.

  • Q aina askeleen edellä

    TK nr. 16/2002 s. 60-63.

    Uudessa Bond-elokuvassa Kuolema saa odottaa Q:n seuraajan kehittämät vempaimet pelastavat salaisen agentin jälleen monesta pulasta. Q:n osaston keksinnöt ovat 40 vuoden ajan antaneet katsojille esimakua huomisen tekniikasta.

  • Kaikki aseet eivät tapa

    TK nr. 10/2005 s. 38-41.

    Maailman armeijat uudistavat arsenaaliaan. Tavanomaisten aseiden rinnalle on tullut uudenlaisia laitteita, jotka nujertavat vastustajan ottamatta tämän henkeä. Humanitaariset järjestöt eivät kuitenkaan iloitse uusista ei-tappavista aseista.

  • Tuuli imee autoa eteenpäin

    TK nr. 15/2009 s. 62-65.

    Purjeveneellä vastatuuleen eteneminen vaatii luovimista, mutta tuuliautolle vastaan puhaltava virtaus on vain eduksi. Mahdottomalta kuulostava väite osoittautui todeksi, kun saksalaisopiskelijoiden tuuliauto ylitti vuonna 2008 puolet vastatuulen nopeudesta. Tämänkin ennätyksen arvellaan rikkoutuvan jo vuonna 2010.

  • 4 - 3 -2- 1 nyt räjähtää!

    TK nr. 18/2009 s. 28-33.

    Eri maiden miinanraivaajilla riittää töitä. Maailman merissä lojuu ainakin miljoona vanhaa miinaa, jotka ovat yhä herkkiä räjähtämään. Siksi niistä halutaan päästä eroon. Merenpohjasta miinoja etsitään räjäytettäväksi kaikuluotainten ja robottien avulla, ja usein tarvitaan myös sukeltajia. Tieteen Kuvalehti tutustui miinanraivaukseen sotaharjoituksen yhteydessä.

  • Lentotukialus pesee kasvonsa

    TK nr. 13/2009 s. 44-49.

    Lentotukialusten toimivuutta voidaan parantaa muuttamalla niiden rakennetta ja tekniikkaa. Uudistusten ansiosta koneiden nousu- ja laskuvaiheet on vaivattomampi viedä läpi kannella.

  • Robotti etsii työtä...

    TK nr. 14/2009 s. 32-37.

    Mekaanista työtä tekevien teollisuusrobottien lisäksi nykyisin kehitetään koneita, jotka jäljittelevät enemmän ihmistä joko ulkonäöltään tai toiminnoiltaan. Uudet robotit tarjoilevat kahvia, opastavat vieraita, vakoilevat, kantavat taakkoja tai avustavat leikkauksessa. Tekniset edistysaskelet antavat aiheen uumoilla, että robotit pian kilpailevat ihmisten kanssa työpaikoista aivan uusilla aloilla.

  • Nereus vajoaa todella syvälle

    TK nr. 2/2010 s. 32-39.

    Se pääsee sinne, missä yksikään ihminen ei ole käynyt, ja kuvaa kamerallaan paikkoja, joihin auringonvalo ei yllä. Sukellusrobotti Nereus on nykyisin ainoa alus, jolla voidaan tutkia yli 6 500 metrin syvyisiä vesiä. Viime toukokuussa se teki 11 kilometrin sukelluksen maankuoren syvimpään koloon Mariaanien haudan Challengerin syvänteeseen.

  • Astu älykotiin

    TK nr. 16/2001 s. 36-41.

    Kodeissa on jo nykyään monenlaisia digitaalisia laitteita. Muutaman vuoden kuluttua miljoonat perheet eri puolilla maailmaa asuvat älykodeissa, joissa niin jääkaapin valo kuin lämmitysjärjestelmäkin ovat osa tietojärjestelmää. Uudella tekniikalla on kuitenkin sekä valo- että varjopuolensa. Tervetuloa tulevaisuuden taloon.

  • Kärpästen lentokoulu

    TK nr. 13/2001 s. 72-77.

    Hyönteiset saivat ensimmäisinä ilmaa siipiensä alle ja ovat 350 miljoonan vuoden aikana hioneet lentotaitonsa niin hyväksi, että ne kelpaavat esikuviksi pienoisroboteille. Lentäville roboteille on kaavailtu niin rauhanomaista kuin sotilaallistakin käyttöä.

  • Turvallista lentomatkaa!

    TK nr. 15/2002 s. 36-41.

    Siviililentokoneet joutuvat vaaratilanteisiin ja onnettomuuksiin useammin maassa kuin ilmassa. Matkustajien turvallisuutta pyritäänkin nyt parantamaan autoissa jo yleisesti käytössä olevilla varusteilla, esimerkiksi turvatyynyillä, kolmepisteturvavöillä ja törmäysvaimentimilla.

  • Veden alla vedyllä

    TK nr. 17/2003 s. 46-47.

    Polttokennotekniikka tekee tuloaan paitsi maanteille myös veden alle. Saksalainen U 31 -sukellusvene kulkee vedyllä hiljaa ja huomaamattomasti. Se ei myöskään saastuta, sillä päästöt koostuvat vedestä.

  • Polynesian musta kulta

    TK nr. 4/2000 s. 74-77.

    Tyynessämeressä sijaitsevassa Ranskan Polynesiassa viljellään kalliita mustia helmiä. Helmistä, jotka voivat maksaa jopa 4 000 markkaa kappale, on muodostunut tärkeä vientituote. Helmenviljelijän unelma on löytää muodoltaan ja väriltään täydellinen helmi.

  • Robotti näyttää tunteensa

    TK nr. 4/2005 s. 52-55.

    Nykyajan teollisuusrobotit ovat pian historiaa. Nyt kehitetään robotteja, jotka oppivat ihmisen kanssa toimiessaan, tuntevat ja osaavat ilmaista tunteitaan sekä reagoida ihmisten tunteisiin. Tulevaisuuden robotit tarvitsevat tunteita, sillä niiden pitää toimia ihmisten kanssa kodeissa ja työpaikoilla.

  • Sodasta koneiden konflikti

    TK nr. 2/2000 s. 22-27.

    Robottitekniikan kehitystä ohjaa asevarustelu. Arviolta kaksi kolmesta meneillään olevasta kehityshankkeesta on sotilaallisia. Onko tekniikan edistyminen sumentanut käsityksen sodan todellisuudesta? Uusissa visioissa sota on kuin tietokonepeli, jossa taistelee ja kuolee vain robotteja.

  • Robotin monet muodot

    TK nr. 10/2003 s. 22-27.

    Robotti voi joutua työssään mitä erilaisimpiin tilanteisiin, joissa on venyttävä ennalta arvaamattomiin suorituksiin. Silloin vaaditaan joustavuutta ja monimuotoisuutta. Mm. vieraiden planeettojen tutkimusta varten kehitellään modulaarisia robotteja, jotka osaavat muuttaa muotoaan maaston mukaan ja tarvittaessa korjata itse itsensä.

  • Kapteeni jää maihin

    TK nr. 1/2007 s. 48-51.

    Reittilennoilla koetaan harvoin kauhun hetkiä. Kun lentoturvallisuus vaaraantuu, syynä on yleensä inhimillinen virhe. Eurooppalaisessa tutkimushankkeessa selvitetään, miten tästä riskitekijästä päästäisiin eroon. Tavoitteena on järjestelmä, joka ei vaadi lentäjän työpanosta ohjaamossa.

  • Onnellisuus saattaa olla perinnöllistä

    TK nr. 10/2000 s. 28-31.

    Monet haaveilevat voittavansa lotossa ja tulevansa siten onnellisiksi. Selvitykset kuitenkin osoittavat, että varakkuus yksin ei tuo onnea. Uusissa aivotutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että onnellisuuden kokeminen olisi ihmisellä synnynnäinen ominaisuus.

  • Sivu 1 / 39Seuraava

Tilaa uutiskirje

Tilaa Tieteen Kuvalehden uutiskirje

Gallup

Saksalaistutkijoiden mukaan liikunta vapauttaa aivoissa onnellisuushormoneja. Onko sinulle käynyt niin?


Numeroina-artikkelit

Tieku: Tiesitkö, että yhtä vihkisormusta varten pitää louhia tonnia malmia?

Kuinka suuri oli suurin purjelaiva?

Historianet.fi: Mikä oli aikoinaan maailman suurin purjelaiva?

Lahjaksi BBC:n dvd-sarja

Tieku: Tilaa Tieteen Kuvalehti, saat BBC:n dvd-sarjan Earth - Power of the Planet.