Tekniikka

• Sivu 1 / 39Seuraava
• 

  Internet numeroina

  26.02.2010.

  Tiesitkö, että verkossa kulki 2008 keskimäärin 48 sähköpostiviestiä päivässä käyttäjää kohti? Tutustu internetiin numeroina.

  Lue lisää

• 

  Kulta numeroina

  26.02.2010.

  Tiesitkö, että yhtä vihkisormusta varten pitää louhia tonnia malmia? Tutustu artikkeliin Kulta numeroina.

  Lue lisää

• 

  Kamera ja projektori yhdessä

  21.02.2010.

  Uusi kamera voi näyttää videota ja valokuvaa jopa 40 tuuman koossa.

  Lue lisää

• 

  Q aina askeleen edellä

  TK nr. 16/2002 s. 60-63.

  Uudessa Bond-elokuvassa Kuolema saa odottaa Q:n seuraajan kehittämät vempaimet pelastavat salaisen agentin jälleen monesta pulasta. Q:n osaston keksinnöt ovat 40 vuoden ajan antaneet katsojille esimakua huomisen tekniikasta.

  Lue lisää

• 

  Kaikki aseet eivät tapa

  TK nr. 10/2005 s. 38-41.

  Maailman armeijat uudistavat arsenaaliaan. Tavanomaisten aseiden rinnalle on tullut uudenlaisia laitteita, jotka nujertavat vastustajan ottamatta tämän henkeä. Humanitaariset järjestöt eivät kuitenkaan iloitse uusista ei-tappavista aseista.

  Lue lisää

• Tuuli imee autoa eteenpäin

  TK nr. 15/2009 s. 62-65.

  Purjeveneellä vastatuuleen eteneminen vaatii luovimista, mutta tuuliautolle vastaan puhaltava virtaus on vain eduksi. Mahdottomalta kuulostava väite osoittautui todeksi, kun saksalaisopiskelijoiden tuuliauto ylitti vuonna 2008 puolet vastatuulen nopeudesta. Tämänkin ennätyksen arvellaan rikkoutuvan jo vuonna 2010.

  Lue lisää

• 4 - 3 -2- 1 nyt räjähtää!

  TK nr. 18/2009 s. 28-33.

  Eri maiden miinanraivaajilla riittää töitä. Maailman merissä lojuu ainakin miljoona vanhaa miinaa, jotka ovat yhä herkkiä räjähtämään. Siksi niistä halutaan päästä eroon. Merenpohjasta miinoja etsitään räjäytettäväksi kaikuluotainten ja robottien avulla, ja usein tarvitaan myös sukeltajia. Tieteen Kuvalehti tutustui miinanraivaukseen sotaharjoituksen yhteydessä.

  Lue lisää

• 

  Lentotukialus pesee kasvonsa

  TK nr. 13/2009 s. 44-49.

  Lentotukialusten toimivuutta voidaan parantaa muuttamalla niiden rakennetta ja tekniikkaa. Uudistusten ansiosta koneiden nousu- ja laskuvaiheet on vaivattomampi viedä läpi kannella.

  Lue lisää

• Robotti etsii työtä...

  TK nr. 14/2009 s. 32-37.

  Mekaanista työtä tekevien teollisuusrobottien lisäksi nykyisin kehitetään koneita, jotka jäljittelevät enemmän ihmistä joko ulkonäöltään tai toiminnoiltaan. Uudet robotit tarjoilevat kahvia, opastavat vieraita, vakoilevat, kantavat taakkoja tai avustavat leikkauksessa. Tekniset edistysaskelet antavat aiheen uumoilla, että robotit pian kilpailevat ihmisten kanssa työpaikoista aivan uusilla aloilla.

  Lue lisää

• 

  Nereus vajoaa todella syvälle

  TK nr. 2/2010 s. 32-39.

  Se pääsee sinne, missä yksikään ihminen ei ole käynyt, ja kuvaa kamerallaan paikkoja, joihin auringonvalo ei yllä. Sukellusrobotti Nereus on nykyisin ainoa alus, jolla voidaan tutkia yli 6 500 metrin syvyisiä vesiä. Viime toukokuussa se teki 11 kilometrin sukelluksen maankuoren syvimpään koloon Mariaanien haudan Challengerin syvänteeseen.

  Lue lisää

• 

  Astu älykotiin

  TK nr. 16/2001 s. 36-41.

  Kodeissa on jo nykyään monenlaisia digitaalisia laitteita. Muutaman vuoden kuluttua miljoonat perheet eri puolilla maailmaa asuvat älykodeissa, joissa niin jääkaapin valo kuin lämmitysjärjestelmäkin ovat osa tietojärjestelmää. Uudella tekniikalla on kuitenkin sekä valo- että varjopuolensa. Tervetuloa tulevaisuuden taloon.

  Lue lisää

• Kärpästen lentokoulu

  TK nr. 13/2001 s. 72-77.

  Hyönteiset saivat ensimmäisinä ilmaa siipiensä alle ja ovat 350 miljoonan vuoden aikana hioneet lentotaitonsa niin hyväksi, että ne kelpaavat esikuviksi pienoisroboteille. Lentäville roboteille on kaavailtu niin rauhanomaista kuin sotilaallistakin käyttöä.

  Lue lisää

• 

  Turvallista lentomatkaa!

  TK nr. 15/2002 s. 36-41.

  Siviililentokoneet joutuvat vaaratilanteisiin ja onnettomuuksiin useammin maassa kuin ilmassa. Matkustajien turvallisuutta pyritäänkin nyt parantamaan autoissa jo yleisesti käytössä olevilla varusteilla, esimerkiksi turvatyynyillä, kolmepisteturvavöillä ja törmäysvaimentimilla.

  Lue lisää

• 

  Veden alla vedyllä

  TK nr. 17/2003 s. 46-47.

  Polttokennotekniikka tekee tuloaan paitsi maanteille myös veden alle. Saksalainen U 31 -sukellusvene kulkee vedyllä hiljaa ja huomaamattomasti. Se ei myöskään saastuta, sillä päästöt koostuvat vedestä.

  Lue lisää

• Polynesian musta kulta

  TK nr. 4/2000 s. 74-77.

  Tyynessämeressä sijaitsevassa Ranskan Polynesiassa viljellään kalliita mustia helmiä. Helmistä, jotka voivat maksaa jopa 4 000 markkaa kappale, on muodostunut tärkeä vientituote. Helmenviljelijän unelma on löytää muodoltaan ja väriltään täydellinen helmi.

  Lue lisää

• 

  Robotti näyttää tunteensa

  TK nr. 4/2005 s. 52-55.

  Nykyajan teollisuusrobotit ovat pian historiaa. Nyt kehitetään robotteja, jotka oppivat ihmisen kanssa toimiessaan, tuntevat ja osaavat ilmaista tunteitaan sekä reagoida ihmisten tunteisiin. Tulevaisuuden robotit tarvitsevat tunteita, sillä niiden pitää toimia ihmisten kanssa kodeissa ja työpaikoilla.

  Lue lisää

• Sodasta koneiden konflikti

  TK nr. 2/2000 s. 22-27.

  Robottitekniikan kehitystä ohjaa asevarustelu. Arviolta kaksi kolmesta meneillään olevasta kehityshankkeesta on sotilaallisia. Onko tekniikan edistyminen sumentanut käsityksen sodan todellisuudesta? Uusissa visioissa sota on kuin tietokonepeli, jossa taistelee ja kuolee vain robotteja.

  Lue lisää

• 

  Robotin monet muodot

  TK nr. 10/2003 s. 22-27.

  Robotti voi joutua työssään mitä erilaisimpiin tilanteisiin, joissa on venyttävä ennalta arvaamattomiin suorituksiin. Silloin vaaditaan joustavuutta ja monimuotoisuutta. Mm. vieraiden planeettojen tutkimusta varten kehitellään modulaarisia robotteja, jotka osaavat muuttaa muotoaan maaston mukaan ja tarvittaessa korjata itse itsensä.

  Lue lisää

• 

  Kapteeni jää maihin

  TK nr. 1/2007 s. 48-51.

  Reittilennoilla koetaan harvoin kauhun hetkiä. Kun lentoturvallisuus vaaraantuu, syynä on yleensä inhimillinen virhe. Eurooppalaisessa tutkimushankkeessa selvitetään, miten tästä riskitekijästä päästäisiin eroon. Tavoitteena on järjestelmä, joka ei vaadi lentäjän työpanosta ohjaamossa.

  Lue lisää

• Onnellisuus saattaa olla perinnöllistä

  TK nr. 10/2000 s. 28-31.

  Monet haaveilevat voittavansa lotossa ja tulevansa siten onnellisiksi. Selvitykset kuitenkin osoittavat, että varakkuus yksin ei tuo onnea. Uusissa aivotutkimuksissa on löydetty viitteitä siitä, että onnellisuuden kokeminen olisi ihmisellä synnynnäinen ominaisuus.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 39Seuraava