Vaikka miehet olivat jo lähellä huippua, sille nouseminen alkoi tuntua heistä hyvin kaukaiselta asialta. Vielä aamulla he olivat olleet täynnä intoa ja energiaa, mutta väsymys alkoi hiljalleen painaa.
Kaikki sujui niin hitaasti, että edistymistä tuskin havaitsi. Kaiken lisäksi jäljellä oli vielä suurin hidaste: 12 metriä korkea jäinen pystysuora seinämä, joka vaikutti ylipääsemättömältä esteeltä.
Seinämä oli Hillarylle ja Tenzingille tuttu ilmakuvista, mutta kun he olivat sen juurella, se tuntui voittamattomalta. Kaiken lisäksi kävi ilmi, että toiveet sen kiertämisestä olivat täysin turhia.
Sentti sentiltä Hillary tutki seinämää, joka erotti heidät maailman korkeimmasta huipusta. Helpotuksekseen hän havaitsi, että siitä oli irronnut hieman jäätä. Näin oli syntynyt halkeamia, joita pitkin kiipeilijöiden oli mahdollista päästä ylös.
Selkä kalliota vasten hän iski saappaidensa piikit jäähän ja työnsi itseään eteenpäin koko ajan tietoisena siitä, että jää saattoi murtua minä hetkenä tahansa tuhoisin seurauksin. Uupuneena Hillary selvitti esteen. Sen jälkeen hän piti kiinni köydestä, jotta Tenzingillä olisi jotakin tukea omassa urakassaan. Hetken kuluttua Tenzing haukkoi henkeään kalliota vasten kuin kala, joka oli nostettu vedestä kuivalle maalle. Ensimmäisen kerran sinä päivänä Hillary uskalsi ajatella, että he pääsevät huipulle. ”Mikään ei enää pysäytä meitä”, hän tuumi katsellessaan lähellä olevaa Everestin huippua.
Viimeisellä etapilla parivaljakon piti monessa kohtaa hakata itselleen jalansijat jäähän. Joka kerta, kun he pääsivät pienen huipun yli, he toivoivat sen olleen viimeinen, mutta heidän ja Everestin väliin tuntui vain ilmestyvän yhä enemmän ja yhä korkeampia huippuja. Mitä pitemmälle he pääsivät, sitä masentuneemmiksi he tulivat.
Hakattuaan askelmia kaksi tuntia, jotka Hillarystä tuntuivat ikuisuudelta, kumppanit saapuivat kello 11.30 lumiselle huipulle. He tutkailivat, näkyikö ympärillä muita, vielä korkeampia huippuja, mutta niitä ei ollutkaan. He olivat päässeet maailman katolle, korkeammalle kuin yksikään ihminen heitä ennen. Hillaryn ja Tenzingin jalkojen alapuolelta oli matkaa merenpintaan 8 850 metriä.
Hillary katsoi Tenzingiä, ja hänen tunteensa vaihtuivat vähitellen helpotuksesta hämmästyksen kautta riemuun. Hänen kasvojaan peittävän jäätyneen happinaamarin ja jääpuikkoina roikkuvien hiustensa takaa loisti leveä hymy. Hillary otti askeleen eteenpäin ja oli aikeissa herrasmiesten tapaan kätellä Tenzingiä uskomattoman suorituksen kunniaksi, mutta häntä vastassa olivatkin halaukseen ojennetut käsivarret. Riemuissaan miehet halasivat ja taputtelivat toisiaan selkään.
Halauksen jälkeen Tenzing avasi hakkunsa varren ympärille kiedotut liput. Kun hän piti lippuja sinistä taivasta vasten, Hillary otti kuvan. Sitten Hillary otti huipulta muutaman pikkukiven taskuunsa muistoksi, kun taas Tenzing lausui rukouksen ja jätti vuorelle lahjaksi hieman suklaata ja keksejä.
Hillary pyöritteli mielessään ajatusta ”me voitimme sen pirulaisen”, kun hän vielä yhden jääkylmän vuorella vietetyn yön jälkeen palasi Tenzingin kanssa retkikunnan muiden jäsenten luo. Nämä odottivat jo jännityksen vallassa kaksikkoa leirissä 4.
Onnistumisuutinen piti tietenkin kertoa myös muulle maailmalle. Everestillä oli mukana sanomalehti Timesin toimittaja James Morris. Hän kiiruhti Khumbun jäävirran vieressä sijainneeseen perusleiriin, kaivoi kirjoituskoneensa esiin ja kirjoitti sähkeen toimitukseen. Sähkeessä luki: ”Snow condition bad hence expedition abandoned advance base on 29th and awaiting improvement being all well.”
Asiaan vihkiytymättömälle sähkeen sisältö olisi ollut masentavaa luettavaa huonosta lumitilanteesta ja nousun lykkääntymisestä. Morris oli kuitenkin etukäteen sopinut toimituksen kanssa, että viestit lähetetään salakielisinä, jotta kilpailevat toimittajat eivät saa vihiä asiasta. Kun sähke saapui Lontooseen, Morrisin kollegat osasivat laittaa lehteen uutisen oikeassa muodossaan: ”Hillary ja Tenzing saavuttivat Everestin huipun 29. toukokuuta.”
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.