Joidenkin lähteiden mukaan Aleksandrian kirjastossa olisi ollut jopa 700 000 teosta. Luultavasti niitä oli kuitenkin vähemmän. Silti on selvää, että Aleksandrian kokoelmilla oli suuri merkitys hellenistiselle tiede- ja kulttuurielämälle. Kirjastoa käyttivät hyväkseen monet merkittävät oppineet Eratostheneksestä Arkhimedekseen.
Kirjasto tuhoutui ainakin osittain tulipalossa vuonna 47. Sen toiminta jatkui kuitenkin vielä jossain muodossa vuoteen 389 asti, jolloin se paloi jälleen. Jo ennen tätä Aleksandria oli menettänyt merkitystään sivistyskeskuksena.
Etsinnöissä on vedetty aina vesiperä. Seikkailija Stephan Schwartz väittää löytäneensä jäännöksiä Aleksandrian satama-alueelta, mutta hän ei ole vielä esittänyt konkreettisia todisteita.
Jos kirjastosta on säilynyt osia, ne ovat jääneet Aleksandrian uudempien kulttuurikerrosten alle. Kovin merkittäviä löytöjä tuskin tehdään.
12. tammikuuta alkaen voit 10 päivän ajan seurata sarjaa, jossa kerrotaan kymmenestä arkelogien toivelistalla olevasta löydöstä. Käy tieku.fi-sivustossa lukemassa paikosta ja esineistä, joiden löytämisestä moni uneksii.
Ehkä ne ovat jo kadonneet, ehkä niitä ei edes ole koskaan ollut olemassa. Silti niiden löytämisestä haaveillaan:
Graalin malja
Liiton arkki
Valkoinen laiva
Aristoteleksen kirjoitukset
Aleksandrian kirjasto
Tšingis-kaanin hauta
El Dorado
Metropolis
Amelia Earhartin lentokone
Natsien kulta
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.