Moche burial mask

Ötökät auttavat arkeologeja

Hyönteisiin on vanhastaan kiinnitetty huomiota ratkottaessa epäselviä kuolemantapauksia. Kärpäsistä ja kovakuoriaisista on apua myös arkeologisissa tutkimuksissa, sillä niiden jäännökset paljastavat aivan uusia asioita vanhoista kulttuureista.

maanantai 18. huhtikuuta 2011

Perun rannikkoseuduilla kukoisti vuosien 200 ja 700 välisenä aikana intiaanikulttuuri, joka tunnetaan nimillä Moche ja Mochica. Arkeologisten löytöjen mukaan sille olivat ominaisia väkivaltaiset juhlat, joissa muun muassa mestattiin vankeja ja silvottiin ruumiita. Verenvuodatus ei ollut kuitenkaan itseisarvo, vaan kysymys oli uskonnollisista palvontamenoista, joiden tarkoituksena oli pitää pahat henget loitolla.

Moche-intiaanit eivät kiirehtineet hautaamaan uhrattujen ihmisten jäännöksiä. He odottivat niin kauan, että ne vilisivät toukkia. Syynä oli uskomus, jonka mukaan hyönteiset vapauttavat vainajan sielun. Vasta sitten, kun mätänevät ruumiinosat eivät enää kiinnostaneet edes kärpäsiä, ne voitiin haudata.

Moche-kulttuurin rituaaleista on saatu uutta tietoa tutkimalla 1?700 vuotta sitten eläneen miehen hautaa – tai ehkä pikemminkin siinä säilyneitä hyönteisiä.

– Vanhastaan on oletettu, että ruumiita ei haudattu heti. Nyt oletuksen paikkansapitävyydestä on varmistuttu ja tiedetään hyvin tarkkaan, kuinka kauan ruumiit olivat taivasalla, kertoo ranskalaisen Pariisin luonnonhistorian museon hyönteistutkija Jean-Bernard Huchet.

Hyönteiset tallentavat historiaa

Epäselvän kuolinsyyn ja -ajan selvittämiseen tähtäävässä tutkinnassa voidaan tehdä päätelmiä esimerkiksi kärpästen ja kuoriaisten esiintymisestä ruumiissa ja sen lähiympäristössä. Samaan tapaan arkeologisissa kaivauksissa on mahdollista käyttää hyväksi hyönteisiä koskevia havaintoja. Tällaista historiallista hyönteistutkimusta kutsutaan arkeoentomologiaksi. Sen menetelmiä on sovellettu muuallakin kuin Perun Moche-alueilla.

– Arkeoentomologia on uusi tieteenala, joka on avannut paljon enemmän mahdollisuuksia kuin on uskottukaan, toteaa Huchet, joka päätyi Moche-tutkimuksen pariin sen jälkeen, kun ranskalais-arkeologi Claude Chauchet Pariisin yliopistosta oli löytänyt Trujillon kaupungin lähellä sijaitsevasta muinaisesta intiaanikeskuksesta paljon vanhoja hyönteisiä ja niiden eri kehitysasteita.

Kaivauksia on tehty 550 kilometrin päässä Perun pääkaupungista Limasta. Huacas de Moche -nimiseltä alueelta on löydetty todisteita paitsi ihmisten uhraamisesta myös ruumiiden syöttämisestä raatokärpäsille ja -kuoriaisille. Huchet perehtyi 57 hautaan, jotka oli tehty pyramidimaisen Kuun temppelin juurelle.

– Koska seutu on kuivaa aavikkoa, eloperäinen aine on säilynyt uskomattoman hyvin, Huchet kuvaa olosuhteita.

Madot söivät lihan

Nuorena kuolleen miehen haudasta löytyi 200 koteloa, jotka kuuluivat eri kärpäs­lajeille. Niissä olevat reiät ovat loispistiäisten tekemiä. Löytö paljastaa, että madot saivat syödä mätänevän ruumiin, ennen kuin luut haudattiin.

Teema

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: