Pariutuminen neandertalilaisen kanssa tarkoitti

Seksi muiden ihmislajien kanssa oli meille tärkeä juttu

Neandertalinihminen ja denisovanihminen risteytyivät nykyihmisen kanssa. Nämä intiimisuhteet näkyvät yhä eurooppalaisten perimässä.

torstai 31. maaliskuuta 2016 teksti Sarah Stilling Skrivergaard

Varhaiset Homo sapiens -lajin yksilöt halusivat ilmeisesti harrastaa seksiä myös muiden ihmislajien edustajien kanssa.

Noin 80 000–40 000 vuotta sitten nykyihmiset risteytyivät vankkarakenteisten neandertalinihmisten kanssa Afrikan mantereen lähialueilla.

Suhteet sisarlajiin antoivat nykyihmisille selviytymiskeinoja, joiden jäljet näkyvät yhä perimässämme.

Neandertalinihminen

  • Homo neanderthalensis eli 350 000–25 000 vuotta sitten pääasiassa Euroopassa mutta myös osassa Aasiaa. Homo sapiens -laji on ollut olemassa noin 200 000 vuotta. Nykyihmiset levittäytyivät Afrikasta muille mantereille.
  • Neandertalinihminen oli voimakasrakenteinen laji, jolla oli tukevat luut ja suuremmat lihakset kuin nykyihmisellä. Koska neandertalilaiset olivat nykyihmisiä lyhyempiä, he painoivat vain noin 25 prosenttia enemmän kuin nykyihmiset. Neandertalilaisten aivojen tilavuus oli keskimäärin 1,45 litraa, nykyihmisen 1,34 litraa. Koska neandertalinihmisten silmät olivat suuremmat kuin nykyihmisen, heillä oli oletettavasti myös parempi näkö.

Neandertalinihminen tehosti immuunijärjestelmää

Geenikartoituksissa on selvinnyt, että ei-afrikkalaistaustaisilla nykyisin elävillä ihmisillä on 1,5–4 prosenttia neandertalinihmisen geenejä.

Neandertalilaisten vaikutus voidaan jäljittää 200 immuunijärjestelmän geeniin, jotka antoivat nykyihmisille suojan monia sairauksia vastaan.

Kun nykyihmiset alkoivat vaeltaa Afrikasta Eurooppaan ja Aasiaan, heidän perimänsä oli sopeutunut Afrikan mantereen olosuhteisiin. Nykyihmiset kohtasivat uusilla alueilla tuntemattomia taudinaiheuttajia, joille heidän elimistöstä ei ollut aiemmin altistunut ja joita heidän immuunijärjestelmänsä ei siksi kyennyt torjumaan.

Neadertalinihminen puolestaan oli asunut seuduilla jo pitkään, joten lajin immuunijärjestelmä oli hyvin sopeutunut olosuhteisiin ja siellä kehittyneisiin tauteihin. Neandertalilainen kantoi siis mukanaan eloonjäämisen eväitä, joista nykyihminen sai osan, kun lajit risteytyivät.

Nämä olet perinyt neandertalilaisilta:

  • Keratiinigeeni – joka on voinut edistää ihon paksunemista.

  • Ihosolujen muodostuminen – aasialaisilla ihon pintakerrosten solujen muodostumista säätelevä geeni on peräisin neandertalilaisilta.

  • Uv-suoja – aasialaisilta on löydetty merkkejä neandertalilaisista 18 geenissä, jotka suojaavat uv-säteilyltä.

Neandertalinihminen ei riittänyt nykyihmiselle

Tutkijat ovat selvittäneet myös, että niin nykyihmiset kuin neandertalinihmisetkin risteytyivät denisovan- eli denisinihmisen kanssa. Denisovanihmisestä löydettiin jälkiä Siperiasta vasta vuonna 2010. Uudessa tutkimuksessa selvisi, että muun muassa Etelä-Aasian ja Oseanian asukkailla on perimässään denisovanihmisen geenejä.

Lue lisää nykyihmisen ja neandertalinihmisen suhteiden seurauksista täältä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: