nb_u50 Flores

Hobitti kärsi Downin syndroomasta

Trilogian päättävä kolmas Hobitti-filmi on juuri saanut ensi-iltansa. Keskustelu todellisuuden hobitista eli muinaisesta Homo floresiensis -lajista lainehtii edelleen.

torstai 11. joulukuuta 2014 teksti Carsten Nymann

Kun kirjailija J. R. R. Tolkien 77 vuotta sitten kirjoitti Hobitti-teoksen lyhytvartisesta seikkailijasta Bilbosta, juttu oli silkkaa sepitettä.

Vuonna 2003 Floresin saaresta Indonesiasta löytyi kuitenkin fossiileja, jotka todistavat, että maan kamaralla on oikeastikin elänyt hobittia muistuttavia ihmisiä.

Vaikka saaren muinaisille asukkaille on jo annettu oma tieteellinen nimikin, Homo floresiensis eli floresinihminen, ei ole vielä ihan selvää, muodostivatko he oikeasti oman ihmislajinsa.

Hobitti kärsi vaikeasta sairaudesta

Viimeksi vuonna 2014 australialais-kiinalais-yhdysvaltalainen tutkijaryhmä esitti, että Floresin saaren luut olivatkin kuuluneet Homo sapiensille eli nykyihmiselle, jolla vain oli kromosomipoikkeamasta johtuva Downin oireyhtymä.

Kun yhdeksän yksilön luita on tutkittu aiemmin, on kuitenkin todettu, etteivät ne kuulu nykyihmiselle.

Yhden kiinnostavan teorian mukaan laji voisi olla jopa Homo sapiensia paljon vanhempi.

Hobitti saattaa olla ikivanha ihmislaji

Homo floresiensis -lajin edustajia ehkä lähti vaeltamaan Afrikasta yli kaksi miljoonaa vuotta sitten, minkä jälkeen he asettuivat asumaan Aasiaan, jossa heitä eli vielä 17 000 vuotta sitten.

Olipa todellisuuden hobitin alkuperä sitten mikä hyvänsä, se ei häviä kekseliäisyydessä ja rohkeudessa elokuvatoisinnolleen.

Vaikka floresinihminen oli vain reilun metrin mittainen ja sen aivot olivat appelsiinin kokoiset, se oli taitava työkalujen valmistaja, joka tappoi jättiläisrottia ja kääpiönorsuja.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: