Arkeologisia löytöjä tekevät toisinaan aivan tavalliset ihmiset, jotka suorastaan kompastuvat merkkeihin menneisyydestä. Maailman ensimmäisen tietokoneen nosti laivanhylystä tavallinen sukeltaja.

© Shutterstock

3 hurjaa harrastajan tekemää löytöä

Suuret arkeologiset löydöt eivät ole aina ammattiarkeologien tekemiä. Osa muinaisaarteista on löytynyt sattumalta jonkun aivan tavallisen ihmisen törmättyä niihin.

perjantai 11. elokuuta 2017

Arvokas pronssimöykky vanhasta laivanhylystä, maailman tunnetuimmat savipatsaat ja 15 000 vuotta vanhat luolamaalaukset. 

Osan maailman suurimmista arkeologisista aarteista ovat löytäneet lapset, maanviljelijät tai muut, jotka ovat sattumalta törmänneet muinaisjäännöksiin. Tässä esittelemme niistä kolme huomattavinta:

1. Sukeltajat löysivät ensimmäisen tietokoneen

Lähes 2 000 vuotta sitten roomalainen laiva upposi kreikkalaisen Antikytheran saaren edustalle. Vuonna 1900 hylyn löysivät pesusienten sukeltajat, jotka toivat pohjasta pinnalle epätavallisia esineitä, kuten pahasti syöpyneen pronssimöykyn, joka vaikutti jonkinlaiselta kellokoneistolta.

Vasta vuonna 2015, sadan vuoden tutkimusten jälkeen pystyttiin toteamaan, että tätä niin sanottua Antikytheran konetta oli käytetty auringon- ja kuunpimennysten laskemiseen. Laitetta, jossa oli lähes 50 hammaspyörää, voidaan kutsua maailman ensimmäiseksi tietokoneeksi.

2. Terrakottasotureista kunnia kuuluu kiinalaisille talonpojille

Vuonna 1974 kiinalaiset talonpojat tekivät huomiota herättävän löydön Xianin kaupungin lähistöllä. He olivat kaivamassa kaivoa, kun lapio osui sotilasta esittävän luonnollista kokoa olevan savipatsaan päähän. Sen jälkeen alueelta on kaivettu esiin noin 8 000 niin sanottua terrakottasotilasta, joilla kaikilla on yksilölliset kasvonpiirteet ja asennot.

Saveen ikuistetut sotilaat oli asetettu maanalaiseen vartioon Kiinan ensimmäisen keisarin hautamausoleumin ympärille 2 200 vuotta sitten.

3. Luolamaalausten löytäjä oli 12-vuotias

Vuonna 1879 espanjalainen amatööriarkeologi Marcelino de Sautuola oli tutkimassa luolaa Cantabrianvuorilla Espanjan luoteisosassa, kun hänen 12-vuotias tyttärensä huomasi kallioseinämissä epätavallisia maalauksia.

Muun muassa biisoneita, hevosia ja hirviä esittäviä kuvia pidettiin ensin moderneina väärennöksinä, mutta myöhemmin ne ajoitettiin noin 15 000 vuotta vanhoiksi. Löydöt mullistivat käsitykset esivanhempiemme henkisistä kyvyistä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: