Mammuth

Ilmastonmuutos tappoi villamammutit

Villamammuttikantojen romahdus johtui ilmastonmuutoksesta eikä metsästyksestä. Lähtölaskenta alkoi jääkauden päättyessä.

tiistai 23. maaliskuuta 2010

Villamammutit laidunsivat Pohjois-Amerikan aroilla paljon kauemmin kuin on luultu. Sukupuuton ajankohdasta on saatu tietoa tutkimalla Alaskan ikiroudassa säilyneitä dna-molekyylejä. Tuoreet tutkimustulokset saattavat tuoda ratkaisun yli sata vuotta vanhaan kiistaan siitä, metsästikö ihminen mammutin ja monet muut riistaeläimet sukupuuttoon viime jääkauden lopulla vai ei.

Tiedetään, että amerikkalaisista suurnisäkkäistä katosi suhteellisen lyhyen ajan kuluessa peräti kaksi kolmasosaa. Hävinneitä eläinryhmiä olivat muun muassa sapelihammaskissat ja maalaiskiaiset. Sukupuuton on siis arveltu johtuneen ihmisen ilmestymisestä eläinten elinympäristöön.

Kuten numerossa 1/2010 kerrottiin, Amerikan asutushistoriasta väännetään yhä kättä. Pohjoisamerikkalaisen Clovisin kulttuurin uskotaan kuitenkin kehittyneen viimeistään 13?500 vuotta sitten. Pohjois-Amerikan vanhimmat tunnetut mammutinluut taas ovat vain vajaat tuhat vuotta nuorempia.

Muinaiseläinten dna:ta voidaan löytää luiden ja hampaiden lisäksi virtsa- tai ulostejäännöksistä. Kööpenhaminan yliopiston professori Eske Willerslev on analysoinut tutkimusryhmänsä kanssa alaskalaisia maanäytteitä ja saanut todisteita siitä, että villamammutteja oli olemassa ainakin 2?600 vuotta pitempään kuin on otaksuttu. Tulos kyseenalaistaa ihmisen osuuden sukupuutossa ja tukee teoriaa, jonka mukaan laji ei kyennyt sopeutumaan ilmastonmuutokseen.

Mammutti vastaan biisoni

Biisoni säilyi hengissä jääkaudesta, mutta mammutti ei. Miksi? Vastauksen löydät oheisesta artikkelista:

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: