Buddhahoved, begravet, arkæologi, fortidsfund

Menneisyys on haudattuna maatuneisiin jätteisiin

Miksi menneisyydestä kertovat esineet yleensä löytyvät maasta? On selvää, että kaupunki voi jäädä tulivuorenpurkauksessa tuhkan alle, mutta en jaksa käsittää, miten rakennukset pikku hiljaa katoavat maan alle?

keskiviikko 10. joulukuuta 2014

Jotkin kulttuurit, kuten metsästystä ja keräilyä harjoittavat kansat, jättävät vain vähän merkkejä jälkipolville. Pysyviä asumuksia pystyttävistä menneisyyden kulttuureista ja kansoista tiedetään tästä syystä enemmän.

Kaupungit ovat peittyneet jätteiden alle

Osa vanhoja asuinpaikkoja ja rakennuksia peittävästä maa-aineksesta on syntynyt ihmisen jälkeensä jättämistä maatuneista jätteistä, kuten ruuantähteistä. Esimerkiksi keskiaikaisten kaupunkien rakennukset ovat peittyneet jopa metrien paksuisten maatuneiden jätekasojen alle. Eloperäisen maakerroksen paksuneminen on johtanut siihen, että muuta kaupunkia vanhempien kirkkojen perustukset saattavat sijaita monta metriä katutasoa alempana.

Maakerrosta ovat kasvattaneet myös tuulen kuljettama irtonainen maa-aines ja kasvien maatuneet jäännökset. Siksi esimerkiksi Koillis-Grönlannissa, jossa asutus on erittäin vähäistä ja tuulen ja kasvillisuuden merkitys vähäinen, vanhat asuinsijat ovat edelleen selvästi näkyvissä.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: