Jääkausi
Kekseliäisyys

20 tonnia mammutinluita piti kylmän loitolla jääkaudella. 

© Claus Lunau & LookatSciences & SPL

Minkkiturkki ja luut auttoivat jääkauden yli

Istuvat vaatteet, taitavat hampaanpaikkaajat ja hyvin eristetyt majat. Uudet löydöt paljastavat, että joukko nokkelia keksintöjä auttoi ihmistä selviämään jääkauden ajan Euroopan kylmyydessä.

maanantai 4. syyskuuta 2017 teksti Af Stine Overbye

1. Hyvin istuvat vaatteet säilyttivät lämmön

Jääkauden vaatteet

Ahmasta, minkeistä ja kaniineista saatiin turkiksia lämpimiin vaatteisiin.

© LookatSciences & SPL

Jääkauden vaatteiden piti antaa suojaa kylmää vastaan. Lukuisien löytöjen ansiosta kuva esihistoriallisesta vaatetuksesta on tarkentunut. Nykyään tiedetään esimerkiksi, että neulan avulla valmistettiin hyvin istuvia lämpimiä asuja. Venäjällä 28 000 vuotta sitten elänyt mies lähti viimeiselle matkalle hienona. 

Hänellä oli nahkatunika ja -housut, mokkasiinien tapaiset jalkineet, nahkainen viitta ja päähine, jonka takaosaan oli kiinnitetty 24 ketunhammasta. Vaatekertaa koristivat vähän alle 3 000 mammutinluisesta helmestä punotut nauhat. Ne oli ripustettu vaatteisiin niin, että ne heiluivat kuin letit. Laskelmien mukaan helmien valmistamiseen ja nauhojen punontaan ja kiinnitykseen oli täytynyt käyttää aikaa 2 625 tuntia. 

Koska neandertalinihmiset eivät tunteneet neulaa, he pukeutuivat väljästi. Vuonna 2016 kanadalainen tutkijaryhmä päätteli useilla eri asuinpaikoilla tehdyistä eläinlöydöistä, että neandertalin ihmisillä oli huonommat päällysvaatteet kuin nykyihmisillä. Neandertalilaisten tiedetään kaataneen alkuhärkiä ja hirvieläimiä. Niiden taljoilla ei ollut yhtä hyviä lämpöominaisuuksia kuin sellaisten nykyihmisen saaliseläinten kuin näädän ja jäniksen turkilla. 

2. Maja 20 tonnista luita 

Jääkauden asunto

Jääkauden asunto rakennettiin mammutinluista ja eristettiin turpeella ja turkiksilla.

© Claus Lunau

Jääkauden ihmisiltä ei mennyt sormi suuhun, kun piti järjestää asunto. Tästä todistaa yli 70 majaa, joista uusimmat ovat 14 000 vuoden takaa. Mammutin luiden varaan pystytettyjä asumuksia on löydetty muun muassa Ukrainasta ja Venäjältä. Mammutin luut olivat kuin rakennussarja. Puolipallon muotoisen majan rungoksi tarvittiin jopa 600 erikokoista luuta. 

Käytössä olivat niin reisiluut ja pitkät syöksyhampaat kuin kallokin. Asumuksen sisähalkaisija sijoittui yleensä viiden ja kymmenen metrin haarukkaan. Arkeologien mukaan majan pystytys oli sekä taidon- että voimannäyte. Se vaati ilmeisesti aina vähintään neljän ihmisen yhteistyötä. 

Porukalla maja saatiin pystyyn noin viikossa, jos kaikki materiaalit olivat jo koossa. Osassa löydetyistä majoista on jopa 150:n eri mammutin luita. Niiden kokonaispaino on noin 20 tonnia. Rakennuspalikoita oli varmasti raskas käsitellä, painoihan esimerkiksi syöksyhammas noin 200 kiloa.

3. Hampaanpaikkaaja korjasi vauriot

Jääkauden hammaslääkäri

Kaksi 13 000 vuotta vanhaa hammasta todistavat, että hampaita paikattiin jo jääkaudella.

© Stefano Benazzi

Marokkolaisesta luolasta löytyneet hampaat paljastivat vuonna 2014, että karies vaivasi ihmisiä jo noin 15 000 vuotta sitten. Reikiintyminen ei siis ole niin kuin on oletettu maanviljelykulttuurin ja sen myötä muuttuneen ruokavalion mukanaan tuoma 10 000 vuotta vanha ongelma. 

Puolella muinaisista marokkolaisista oli reikiä hampaissaan. Koska luolasta löydettiin sokeripitoisia pinjansiemeniä ja tammenterhoja, herkuttelu vaikuttaa edistäneen kariesvaurioiden syntymistä. 

Siemenistä ja terhoista tehtiin todennäköisesti jauhoa, josta valmistettiin tahnaa tai taikinaa. Hampaita osattiin kuitenkin hoitaa jo jääkaudella. Kansainvälinen tutkijaryhmä kertoi huhtikuussa 2017 löytäneensä 13 000 vuotta vanhoista hampaista paikkoja. 

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: