Viikinkisoturin hauta löydettiin vuonna 1889, ja siellä oli vainajan lisäksi muun muassa kaksi hevosta ja pelilauta.

© Uppsala Universitet

Dna paljasti: Ensimmäinen todiste naispuolisista viikinkisotureista

Arkeologi löysi vuonna 1889 korkea-arvoisen viikinkisoturin haudan Ruotsista. Nyt – 128 vuotta myöhemmin – tehdyt dna-testit osoittavat, että soturi oli nainen. Arkeologit ovat saaneet ensimmäisen kerran todisteita siitä, että naisetkin saattoivat olla sotureita viikinkiajalla.

perjantai 15. syyskuuta 2017 teksti Karine Kirkebæk / Historia

Vuonna 1889 arkeologi Hjalmar Stolpe löysi vaikuttavan 900-luvun soturihaudan ruotsalaisesta Birkan viikinkikaupungista.

Haudassa oli vainajan lisäksi muun muassa miekka, kirves, kaksi kilpeä, kaksi hevosta ja lautapeli.

Lautapeli viittaa siihen, että soturi oli sotapäällikkö, joka suunnitteli ja johti taisteluita.

Löydettäessä soturia pidettiin kyselemättä miehenä – vaikka jotkin seikat luurangossa viittasivat siihen, että kyseessä saattaisi olla nainen.

Luurangolla oli kaksi x-kromosomia

Nyt tutkijat ovat tehneet luurangolle dna-tutkimuksia. Niissä osoittautui, että vainajalla oli kaksi x-kromosomia, mikä on varma todiste siitä, että kyseessä on nainen.

”Tämä on ensimmäinen geneettinen todiste naispuolisesta viikinkisoturista”, professori Mattias Jakobsson Uppsalan yliopistosta kertoi lehdistötiedotteessa.

Kirjoitetuissa lähteissä on mainittu naispuolisia viikinkisotureita, mutta vasta nyt heidän olemassaolonsa on voitu vahvistaa dna-testin avulla.

Soturi liikkui laajalti

Tutkijat tekivät luurangolle myös isotooppianalyysejä, joilla pystytään tunnistamaan maantieteellisiä alueita, joilla henkilö on oleskellut tai asunut.

Tutkimuksissa selvisi, että soturi oli viettänyt liikkuvaista elämää. Sekin vastaa niitä käsityksiä, joita meillä on Pohjois-Euroopassa 700–900-luvulla eläneistä sotureista. 

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: