HIPPOKRATES

Top–10: Lääketieteen tärkeimmät uranuurtajat

Toimitus laittoi lääketieeen 10 tärkeintä uranuurtajaa järjestykseen Oletko samaa mieltä? Kerro oma mielipiteesi. Äänestyskenttä on sivun alalaidassa.

torstai 27. maaliskuuta 2014

1. Hippokrates: Tieto korvasi taikauskon

460 EAA. – NOIN 377 EAA.: Hippokrates oli ensimmäinen lääkäri sanan nykyisessä merkityksessä. Hän hylkäsi taikauskoiset hoitotavat ja käsityksen siitä, että sairaus oli jumalien rangaistus ja parantumisesta piti neuvotella jumalien kanssa. Sen sijaan hän uskoi tautien aiheutuvan elintavoista ja ruokavaliosta.

Hänellä oli Kosin saaressa Kreikassa terveysklinikka ja lääkärikoulu. Niiden kautta hän levitti kumouksellista viestiä siitä, että lääkärin piti opetella parantamaan perehtymällä niihin tekijöihin, jotka vaikuttavat ihmisen terveyteen.

Hippokrateen nimiin on pantu useita – osin muidenkin kirjoittamia – lääketieteellisiä teoksia, esimerkiksi kokoelma "Corpus Hippocraticum". Se sisältää niin sanotun Hippokrateen valan: ensimmäisen lääkärin vakuutuksen, joka esittelee työn eettiset säännöt ja vaitiolovelvollisuuden.

2. Andreas Vesalius: Kehon rakenne paljastui

1514–1564: Ihminen on kokonaisuus, jonka kaikki osat toimivat yhdessä. Tätä mullistavaa näkökantaa puolusti belgialainen lääkäri Andreas Vesalius 1543 julkaisemassaan seitsenosaisessa teossarjassa "De Humani Corporis Fabrica" (Ihmiskehon rakenteesta). Se oli maailman ensimmäinen anatomian oppikirja. Vesalius ei selittänyt kehon toimintaa astrologian pohjalta, kuten tuolloin oli tapana, vaan hän päätteli sen leikkelemistään ruumiista. Hän pestasi piirtäjän tekemään kaikista

3. Alexander Fleming: Homeesta löytyi vahingossa lääkettä

1881–1955: 1920-luvun lopulla brittiläinen bakteriologi Alexander Fleming huomasi sattumalta, että homesienillä oli hyödyllinen ominaisuus: ne tappoivat stafylokokkibakteereja. Hän onnistui kehittämään ensimmäisen antibiootin eristämällä sienestä penisilliini-nimistä ainetta. Vuonna 1945 Fleming sai Nobelin palkinnon ihmelääkkeestä, joka on pelastanut lukuisia ihmishenkiä.

4. Louis Pasteur: Mikrobiologia syntyi

1822–1895: Mikrobit, joita ei voi nähdä paljain silmin, aiheuttavat kehossa tulehduksia. Tämän havainnon pohjalta ranskalainen kemisti Louis Pasteur loi mikrobiologian tieteenalan. Eikä hän tyytynyt vain kuvaamaan ongelmaa: vuonna 1881 hän kehitti rokotteen, joka kukisti bakteerit. Neljä vuotta myöhemmin hän osoitti rokotteiden tehoavan myös viruksiin, kun hän pelasti pojan, johon oli tarttunut koiran puremasta vesikauhu.

5. Joseph Lister: Haavat ja välineet puhdistuivat

1847–1912: Pasteurin mikrobiologian innoittamana brittikirurgi Joseph Lister alkoi pestä instrumentit ja kädet bakteereja tuhoavalla fenolilla ennen leikkauksia. Fenolilla hän suihkutti myös leikkaussalit ja puhdisti haavat. Kuolintapaukset vähenivät selvästi, ja muut lääkärit seurasivat pian Listerin esimerkkiä.

6. Karl Landsteiner: Verensiirto tuli turvalliseksi

1868–1943: 1800-luvulla tiedettiin, että verensiirto voi jopa tappaa potilaan. Vasta 1901 itävaltalainen Karl Landsteiner totesi, että on olemassa eri veriryhmiä, jotka eivät ole kaikissa tapauksissa yhteensopivia.

7. Niels Stensen: Sydämen tehtävä selvisi

1638–1686: Tanskalainen Niels Stensen (Nicolas Steno) kuului geologian perustajiin, mutta hän edisti myös lääketiedettä. Stensen hylkäsi ajatuksen sydämestä sielun asuinsijana ja osoitti sen olevan lihas, joka pumppaa verta elimistöön. Hän myös kuvasi ensimmäisenä aivojen rakenteen.

8. James Young Simpson: Kloroformi nukutti sopivasti

1811–1870: Vuonna 1847 skottigynekologi kokeili kloroformia itseensä – sattumalta sopivalla annoksella – ja menetti tajuntansa. Siitä hän keksi, että potilaan voi nukuttaa leikkauksen ajaksi.

9. Felix Hoffman: Aspiriini apteekkeihin

1868–1946: Kipua lievittävää asetyylisalisyylihappoa (aspiriinia) eristettiin pajun kuoresta, kunnes kemisti Felix Hoffman 1897 valmisti sitä keinotekoisesti ja mahdollisti sen massatuotannon.

10. Crick & Watson: Diagnooseja perimästä

1916–2004 & 1928–: Solujen perinnöllisen informaation koodi avautui, kun Francis Crick ja James Watson 1953 kuvasivat dna:n kaksoiskierrerakenteen. Näin he edistivät tautien periytyvyyden tutkimista ja uusien hoitojen kehitystä.

Oletko eri mieltä? Kerro oma mielipiteesi äänestyksessä

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: