Rangaistuksena julkinen nöyryytys ja maineen menetys

Asiakirjojen mukaan sukulaiseni joutui jalkapuuhun. Milloin häpeärangaistuksista luovuttiin?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Häpeärangaistuksella tarkoitetaan rangaistusmuotoa, jonka tarkoituksena on saattaa rikoksentekijä julkisen halveksunnan kohteeksi. Häpeärangaistukset olivat yleisiä Suomessa aina 1800-luvun alkuvuosikymmeniin asti. Ruotsi-Suomessa häpeärangaistuksia määrättiin vanhojen maanlakien ja vuoden 1734 lain perusteella vähäpätöisistä rikkomuksista. Joskus häpeärangaistusta käytettiin lisärangaistuksena. Esimerkiksi 1600-luvun lopulla salavuoteudesta eli muiden kuin aviopuolisoiden sukupuoliyhteydestä, sai yleensä sekä sakko- että häpeärangaistuksen. Tunnetuimpia häpeärangaistuksia olivat julkiselle paikalle pystytettyyn häpeäpaaluun eli kaakinpuuhun sitominen, tavallisesti kirkon eteen sijoitettuun jalkapuuhun kytkeminen ja erilaiset kirkolliset häpeärangaistukset. Suomessa niiden käytöstä luovuttiin 1800-luvulla. Ne kiellettiin virallisesti vuonna 1889.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: