Meter

Ensimmäinen metrin mitta oli susi

perjantai 25. lokakuuta 2013 teksti Hans Henrik Fafner

Metrin määritelmää etsittiin pitkään

Ranskan vallankumouksen jälkeen koko yhteiskunta haluttiin järkiperäistää ja käytäntöjä yksinkertaistaa. Tutkijat olivat jo aiemmin pohtineet mittajärjestelmien uudistamista ja nyt voimat suunnattiin yleispätevän metrijärjestelmän kehittämiseen.

Ranskan tiedeakatemia antoi vuonna 1792 kahdelle pätevälle miehelle tehtäväksi laatia metrin määritelmän. He olivat matemaatikko ja tähtitieteilijä Jean Baptiste Joseph Delambre ja tähtieteilijä ja maanmittari Pierre Francois André Méchain.

Matka metriin oli pitkä

Delambre ja Méchain lähtivät matkalle, jonka tavoitteena oli mitata tarkkaan matka Pohjois-Ranskassa sijaitsevan Dunkerquen kaupungin kellotornin ja Espanjassa Välimeren rannalla Barcelonan edustalla sijaitsevan Montjuïcin linnoituksen välillä.

Välimatkan selvittäminen oli välttämätöntä, jotta saatiin tietää, mikä oli neljännes Pariisin kautta kulkevan meridiaanin pituudesta. Kun neljännesmeridiaani kerrottiin kahdella, saatiin selville matka pohjoisnavan ja päiväntasaajan välillä. Se taas haluttiin saada selville siksi, että oli päätetty, että metri määritellään jakamalla pohjoisnavan ja päiväntasaajan etäisyys 10 miljoonalla. Vuonna 1799 valmistettiin platinasta tanko, joka oli tutkijoiden laskelmien mukaan täsmälleen määritellyn metrin mittainen.

Virheellinen mallikappale

Kaikki ei kuitenkaan mennyt aivan suunnitellusti, koska Maa ei ole säännöllinen pallo. Painovoimassa on pieniä heittoja, eikä Maan pinta kaareudu tasaisesti joka puolella. Tutkijoiden idea oli hyvä, mutta lopputulos epätarkka.

Nykyisin tiedetään, että matka pohjoisnavalta päiväntasaajalle on noin kymmenen miljoonaa ja kaksituhatta metriä. Metrin mallikappaleen olisi pitänyt olla hieman pidempi. Virhe tosin vastaa vain kahden paperiarkin paksuutta.

Nykyään metrin pituus määritelläänkin suhteessa valonnopeuteen. Kun määritelmää viimeksi muutettiin vuonna 1983, päätettiin, että metri on matka, jonka valo liikkuu tyhjiössä 1/299 794 458 sekunnissa.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: