Zahi Hawass

Hiekka suojasi hautarauhaa

Egyptistä löytyi yli 2?500 vuotta koskemattomana ollut hautakammio.

torstai 19. marraskuuta 2009

Tieteen Kuvalehden vuosikirja 2009: Vaikka Egyptissä on tehty arkeologisia kaivauksia noin 200 vuotta, merkittäviä löytöjä tehdään yhä. Vuoden alussa uutisissa kerrottiin yhdeksän metriä maan alla sijainneesta tähän saakka koskemattomana säilyneestä hautakammiosta. Kammiossa lepäsi 30 muumiota, joista useimmat oli sijoitettu kallioon hakattuihin syvennyksiin.

Haudanryöstäjiltä säästynyt kammio on ilmeisesti peräisin Uuden valtakunnan ajalta noin vuodelta 640 eaa. Tuolloin valtakuntaa hallitsi viimeinen egyptiläinen hallitsijasuku, jonka jälkeen valta siirtyi pian valloittajadynastioille. Aikakaudelle ajoittuvat kalliohaudat ovat harvinaisia.

Hautakammio sijaitsee Kairon eteläpuolella Sakkaran alueella. Seudulle on haudattu runsaasti etenkin Vanhan valtakunnan ensimmäisen pääkaupungin ja myöhempien aikojen tärkeän hallintokaupungin Memfisin vainajia.

Nyt löydetyn kammion muumioista 22 lepää hiekan peitossa neljässä syvennyksessä. Ne ovat melko huonokuntoisia. Useimmista on jäljellä vain kallo ja muutamia luita ja esimerkiksi käärinliinat ovat tuhoutuneet. Jäännöksistä on kuitenkin pystytty päättelemään, että suurin osa vainajista oli lapsia. Lisäksi niiden vierestä on löytynyt muumioitu koira, joka on ilmeisesti seurannut omistajaansa tuonpuoleiseen. Moni seikka viittaa siihen, että kyse on sukuhaudasta. Syvennysten lisäksi kammiossa on kahdeksan sarkofagia. Osa arkuista on valmistettu kalkkikivestä, osa puusta.

Kaksi päivää löydön julkistamisen jälkeen Egyptin pääarkeologi Zahi Hawass avasi yhden kalkkikiviarkuista. Yli 2?500 vuotta tapahtunut hautaus ei ollut ilmeisesti sujunut ongelmitta, sillä kansi näytti rikkoutuneen sisältä ja halkeama oli korjattu laastilla. Muumio oli kiedottu pellavasuikaleisiin, joihin pitkänä säilytysaikana oli ilmaantunut tummia pilkkuja. Liinojen sisältö oli kuitenkin hyvin säilynyt.

Hawass kollegoineen uskoo, että kammioon haudatut olivat olleet aikanaan melko varakkaita. Kiviarkku oli nimittäin hakattu kalkkikivestä, joka oli peräisin Thebasta usean sadan kilometrin päästä nykyisen Luxorin eteläpuolelta. Materiaalin kuljetus hautapaikalle oli ollut varmasti kallista.

Nyt suunnitelmissa on läpivalaista avatun arkun muumio ja muutamia parhaiten säilyneistä muista muumioista.

Tuloksista voidaan ehkä päätellä vainajien ikä, sukupuoli ja kuolinsyy. Lisäksi tutkimus voi paljastaa, onko kääreiden sisällä ajan hautaustavoille tyypillisesti kulta-amuletteja.

Itse hautakammio tarjoaa niukasti tietoja haudattujen taustasta. Vain yhdessä arkuista on kirjoitusta, nimi ”Badi N Huri” ilman tietoa henkilön arvosta tai ammatista.

Pyramidi vartioi hautoja

Uusi hautalöytö sijaitsee lähellä Sakkaran porraspyramidia. Alueelle on haudattu vainajia tuhansia vuosia, sillä pyramidi on 2?000 vuotta hautakammiota vanhempi.

Porraspyramidi rakennettiin farao Džoserin hautamuistomerkiksi, ja se lienee Egyptin pyramideista vanhin. Sakkarasta löydetään yhä edelleen aiemmin tunte­mattomien pyramidien jäännöksiä. Muun muassa marraskuussa 2008 egyptiläis­arkeologit havaitsivat alueella 4?300 vuoden ikäisen pyramidin rauniot.

Tämä artikkeli on Tieteen Kuvalehden vuosikirjasta 2009. Taustoja ja katsauksia vuoden 2009 tapahtumiin.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: