sun distance

Auringon etäisyys laskettiin jo antiikissa

Milloin alettiin laskea taivaankappaleiden välisiä etäisyyksiä? Millaisia menetelmiä niiden laskemiseen käytettiin?

maanantai 7. lokakuuta 2013

Tiettävästi ensimmäinen luonnontieteilijä, joka otti tehtäväkseen selvittää kosmisia etäisyyksiä, oli Aristarkhos Samoslainen (310–230 eaa.) Hän määritti muun muassa Maan ja Kuun ja Maan ja Auringon välisen etäisyyden. Apunaan hänellä oli geometria: hän mittasi kolmion kulmia.

Koska Aristarkhoksella ei ollut käytettävissä luotettavia mittauslaitteita, hänen laskelmansa tuottivat vääriä tuloksia, mutta periaate, jolla hän etsi ratkaisua, oli oikea. Aristarkhos laski, että Aurinko on 19 kertaa niin kaukana Maasta kuin Kuu. Todellisuudessa etäisyyksien ero on 390-kertainen.

Puolikuu apuna mIttauksessa

Aristarkhoksen laskelman lähtökohtana oli Maan, Kuun ja Auringon muodostama kolmio. Puolenkuun aikaan Auringosta Kuuhun osuva valonsäde ja Maan ja Kuun välinen linja muodostavat 90 asteen kulman. Kun Aristarkhos mittasi Maan ja Kuun ja Maan ja Auringon välisten linjojen välisen kulman, hän sai selville etäisyyksien suhteen.

Pieni poikkeama johti suureen virheeseen

Aristarkhos laski Maan ja Kuun ja Maan ja Auringon välisten linjojen kulman suuruudeksi 87 astetta. Oikea luku on 89,85 asteta. 2,85 asteen poikkeama voi vaikuttaa pieneltä, mutta se vie tuloksen pahasti pieleen. Kulman mittavirhe johtui todennäköisesti siitä, että puolenkuun vaihe kestää vain lyhyen hetken ja antiikin aikaisilla välineillä tarkka havainnoiminen oli vaikeaa.

Aristarkhos laski Kuun etäisyydeksi Maasta kymmenen Maan halkaisijaa ja Maan ja Auringon etäisyydeksi 200 Maan halkaisijaa. Todellisuudessa Kuun etäisyys Maasta vastaa noin 30:tä Maan halkaisijaa ja Auringon ja Maan välimatka on 11?700 kertaa niin suuri kuin maapallon halkaisijan pituus.

Aristarkhos samoslainen

Samoksen saarella 310–230 eaa. elänyt kreikkalainen tähtitieteilijä ja matemaatikko.

Esitti 265 eaa. ensimmäisenä eurooppalaisena tutkijana, että planeetat kiertävät Aurinkoa.

Esitti myös, että yön ja päivän vaihtelu johtuu Maan pyörimisliikkeestä akselinsa ympäri.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: