Karvat jäivät matkan varrelle

Ihmisellä on vähän ihokarvoja verrattuna lähimpiin eläinsukulaisiin. Miksi ja milloin ihminen menetti karvapeitteensä?

tiistai 1. syyskuuta 2009

Ei tiedetä varmasti, miksi ihminen ja muutama muu nisäkäslaji, kuten norsut ja valaat, ovat käytännössä karvattomia. Ihmisen nykyinen karvoitus viittaa tosin siihen, että laji on ollut aikaisemmissa kehitysvaiheissaan karvaisempi. Perinteisesti ihmisen on selitetty menettäneen karvapeitteensä evoluution aikana siksi, että siitä on ollut enemmän haittaa kuin hyötyä. Karvoituksen vähenemisen on katsottu liittyvän käyttäytymisessä tapahtuneeseen muutokseen eli siihen kehitysvaiheeseen, jossa ihmissuvun varhaiset jäsenet alkoivat kävellä pystyasennossa. Metsistä ruoho- ja pensasaroille muuttaneet ihmiset eivät ilmeisesti tarvinneet turkin suojaa. Brittiläisen Readingin yliopiston tutkija Mark Pagel on esittänyt toisen teorian. Hänen mukaansa ulkoloisista muodostui ihmisille niin suuri ongelma, että alkoi tapahtua luonnollista valintaa: yksilöistä, joilla oli vähemmän karvoitusta ja vastaavasti loisia, tuli karvaisia suositumpia sukupuolikumppaneita. Muutoksen teki mahdolliseksi luolissa asuminen ja tulenkäyttö. Tämä tapahtui ehkä suunnilleen 1,5 miljoonaa vuotta sitten eli pystyihmisen kehittymisen aikoihin.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: