Monkey eating in tree

Kainous periytyy esivanhemmilta

torstai 12. toukokuuta 2011 teksti Klaus Wilhelm

Schulze tulkitsee vaivaantuneisuuden ihmisarvon menetyksen tunteeksi. Se syntyy tilanteissa, joissa ei voi itse päättää, mitä toiselle näyttää. Ajatus siitä, että joutuu pakosta henkilöön kohdistuvan arvostelun kohteeksi, on epämiellyttävä, olivatpa arvioijat sitten kuinka ammattimaisia ja asiallisia tahansa. Tuntiessaan itsensä vallankäytön uhriksi ihminen alkaa arastella ja häpeillä.

Häpeän tunteen alkuperästä vallitsee varsin laaja yksimielisyys. Alankomaalaisen kädellistutkijan Frans de Waalin mukaan sen uskotaan syntyneen jo varhain kädellisten keskuudessa, kun laumoihin kehittyi yksilöiden välisiin arvoeroihin perustuvia sosiaalisia hierarkioita. Tähän viittaa muun muassa ihmisen lähimpien eläinsukulaisten, simpanssien, käyttäytyminen.

Simpanssilauman jokainen jäsen tietää paikkansa arvoasteikossa. Koska asema määrittää oikeudet ja velvollisuudet, se toimii häpeän tunteen perustana. Simpanssien lisääntymiskäyttäytymiselle on ominaista se, että johtajauroksella on etuoikeus kiimassa oleviin naaraisiin. Vaikka alempiarvoiset koiraat tajuavat, että niiden ei pitäisi edes pyrkiä parittelemaan, ne yrittävät käyttää tilaisuutta hyväkseen. Jos lauman johtaja huomaa lähestymisyritykset, sääntöjen rikkoja alkaa heti vältellä katsekontaktia ja vääntää naamansa hämilliseen irveen. ”Anteeksipyyntö” rauhoittaa johtajan.

Sääntöjen rikkominen synnyttää häpeää

Simpanssinaaraat voivat kuitenkin suostua parittelemaan myös hierarkian alemmilla portailla olevien urosten kanssa. ”Kielletty” parittelu tapahtuu yleensä muiden tietämättä. De Waalin mukaan halu harjoittaa seksiä salaa johtuu sosiaalisesta paineesta:

– Alempiarvoinen uros rikkoo yhteisiä sääntöjä paritellessaan julkisesti. Useimpien ihmisten selkäpiitä karmii, kun he ajattelevatkin jonkun yllättävän heidät kesken sänkypuuhien. Jos joku todella sattuu näkemään salaisiksi tarkoitetut hellät hetket, monista tuntuu aivan samalta kuin simpanssiuroksista, jotka on tavattu rysän päältä.

Toisin kuin apinat ihminen voi punastua nolostuessaan. Punastuminen on tahdosta riippumaton reaktio, joka syntyy kiperissä ja kiusallisissa sosiaalisissa tilanteissa. Saksalaisen Osnabrückin yliopiston psykologian professori Heidi Keller totesi käytyään läpi 135 kieltä, että niistä 98:ssa voidaan ilmaista ujouden, häpeän ja kiusaantuneisuuden tunnetta punastumista tarkoittavalla sanonnalla. Se kuitenkin puuttui yleensä kielistä, joiden puhujat ovat tummaihoisia.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: