dinosaurer t rex top

5 yllätysfaktaa hirmuliskoista

Jurassic Parkin kaltaiset elokuvat ja lapsuuden muoviset liskolelut värittävät käsitystämme hirmuliskoista. Tiesitkö, että T. rexillä oli oikeasti höyhenpeite, että sen esileikki koostui äänekkäästä tanssahtelusta – ja että se paritteli pepullaan?

torstai 4. helmikuuta 2016 teksti Mikkel Skovbo

1. Hirmuliskot tanssivat ennen seksiä

Petodinosaurukset eivät olleet liian karskeja harrastaakseen reipasta esileikkiä.

Paleontologit ovat tutkineet Länsi-Coloradosta löytyneitä kivettyneitä raapimisjälkiä, ja heidän tutkimuksensa osoittaa, että kahdella jalalla liikkuvat petodinosaurukset, teropodit, heittäytyivät maata tärisyttävään paritanssiin ennen varsinaista lisääntymisaktia.

Raapimisjäljet muodostavat epäsäännöllisiä kuvioita, joissa kussakin voi erottaa 5–6 jalanjälkeä. Samantyyppisiä jälkiä tunnetaan hirmuliskojen jälkeen ilmestyneen eläinryhmän, lintujen, pariutumisrituaaleista. Tutkimusta johtaneen tutkijan mukaan hirmuliskot luultavasti pitivät lintujen tavoin ääntä soidintanssinsa aikana:

”Luuletteko, että hirmulisko olisi pysynyt parittelua edeltävässä kiihkossaan hiirenhiljaa?” Coloradon yliopiston professori Martin Lockley kysyi retorisesti The Guardian -lehden haastattelussa.

Tanssiviin teropodeihin kuuluivat muun muassa velociraptorit ja T. rexit, jotka elivät liitukaudella 85–80 miljoonaa ja 66–65 miljoonaa vuotta sitten.

2. T. rex oli höyhenpeitteinen raadonsyöjä

Tutkijat ovat yhä enemmän vakuuttuneita siitä, että Tyrannosaurus rex muistutti isokokoista kanaa ja söi myös haaskoja.

Vuonna 2012 kiinalaistutkijat löysivät T. rexin lähisukulaisen, jolla oli ohuet höyhenet. Siksi myös T. rexin arvellaan olleen höyhenpeitteinen, vaikka asia varmistuukin vasta sitten, kun löydetään ensimmäinen T. rexin fossiili, jossa erottuu höyhenten painaumia.

Muut tutkimukset viittaavat siihen suuntaan, että T. rex painoi ennemminkin yhdeksän tonnia eikä kuusi, kuten tähän asti on oletettu. Tästä syystä se oli liian raskastekoinen ja hidas juoksemaan saalista kiinni. Siksi sen oletetaankin syöneen myös kuolleita eläimiä eli haaskoja.

3. Hirmuliskot parittelivat viemärisuolella

Yleisin teoria hirmuliskojen parittelutavasta perustuu siihen, että niillä oli todennäköisesti sukulaistensa lintujen ja krokotiilien tavoin hännän alla viemärisuolen aukko, jonka kautta ne sekä virtsasivat, ulostivat että ejakuloivat. Paritellessaan uros- ja naarasyksilöt painoivat viemärisuolen aukkonsa yhteen.

Samoin kuin joidenkin lintulajien koirailla myös hirmuliskouroksilla arvellaan olleen siitin, joka työntyi ulos viemärisuolesta, kun eläin hieroi sitä naaraan viemärisuolta vasten.

Toistaiseksi ei ole löydetty yhtään hirmuliskofossiilia, jossa olisi säilynyt sukuelimet, ja siksi viemärisuoliteoria, kuten monet muutkin paleontologian teoriat, on vielä vahvistamatta, vaikka moni seikka sitä tukeekin.

4. Velociraptor oli kalkkunan kokoinen

Jurassic Park -elokuvien kammottava peto ei ole todellisuudessa niin kammottava kuin on oletettu. Se oli vain 0,5 metriä korkea ja painoi 15 kiloa eli saman verran kuin kalkkuna.

Mongoliassa vuonna 2007 tehty löytö osoittaa, että velociraptorilla oli höyhenet.

Yhdessä suhteessa velociraptor oli kuitenkin nimensä veroinen. Latinan sana "veloc" tarkoittaa "nopeutta" ja "raptor" "sitä, joka ottaa kiinni”, ja hirmulisko saavuttikin 60 kilometrin tuntivauhdin ja otti saaliista kiinni 9 senttiä pitkillä kynsillään.

Se saalisti kuitenkin vain pieniä nisäkkäitä, matelijoita ja hyönteisiä.

5. Hirmuliskot eivät kuolleet sukupuuttoon

Tosiasiassa meidän ympärillämme lentelee jatkuvasti hirmuliskoja. Nykyajan linnut ovat nimittäin muinaisten jättien jälkeläisiä, ja ne luokitellaan yhä "hirmuliskoiksi".

Kehitys hirmuliskoista linnuiksi tapahtui miljoonien vuosien aikana: ensin eläimet nousivat kahdelle jalalle, sitten ilmaantuivat toivomus- eli hankaluu, höyhenet ja siivet. Nykyisin lintuja ja muinaisia hirmuliskoja yhdistää etenkin yksi asia: lantion muoto.

Hirmuliskoille kehittyi reiällinen lonkkamalja, jonka ansiosta ne pystyivät kulkemaan pystyasennossa, juoksemaan nopeammin ja olemaan pitempiä aikoja liikkeessä kuin samaan aikaan eläneet muut matelijat. Reiällinen lonkkamalja teki niistä hirmuliskoja – ja juuri sama anatominen piirre on ominainen nykyajan linnuille.

Hirmuliskot hämmästyttävät yhä edelleen

T. rexin kuninkuusaika on väistämättä ohi, sillä nykyisin on löydetty isompia, nopeampia ja terävämpihampaisia hirmuliskoja. Voit tutustua niihin artikkelissa:

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: