Viini maistui jo 6 000 vuotta sitten

Syrjäisestä luolasta Armenian eteläosasta on löydetty maailman varhaisimman tunnetun viininvalmistamon jäännökset. Kansainvälinen arkeologiryhmä kaivoi luolasta esiin rypäleiden puristamiseen käytetyn altaan, käymisaltaan, säilytysruukkuja ja juoma-astioita. Astioissa oli vielä kuivunutta viiniä sekä rypäleiden ja viininlehtien jäännöksiä.

Radiohiiliajoituksella astioiden iäksi on määritetty noin 6 100 vuotta. Armenialaiset pääsivät siis viinin makuun huomattavasti aikaisemmin kuin egyptiläiset, joita on tähän asti pidetty ensimmäisinä viininvalmistajina. Egyptiläisen hallitsijan haudasta on löydetty 5 150 vuotta vanhat viininvalmistusvälineet.

Areni-1-luolassa oli altaat rypäleiden puristamista ja mehun käyttämistä varten.

Tutkijat uskovat, että armenialaiset puristivat rypäleet jaloin polkemalla. Puristusaltaasta rypälemehu valutettiin savesta muovailtuun käymisaltaaseen. Valmis viini pantiin ruukkuihin, ja ruukkuja säilytettiin luolan perällä, missä oli sopivan kuivaa ja viileää. Viininvalmistamo sijaitsi samassa Areni-1-nimellä tunnetussa luolassa, josta on ennenkin löydetty merkittäviä esineitä, esimerkiksi maailman vanhin nahkajalkine: 5 500 vuotta vanha mokkasiini.