Stonehengen kivet tuotiin kaukaa

Lähes 5 000 vuotta Stonehengen rakentamisen jälkeen on ehkä vihdoin saatu selville, mistä Wiltshiressä Etelä-Englannissa sijaitsevan rakennelman kivet ovat peräisin. Geologi Robert Ixer Leicesterin yliopistosta ja hänen kollegansa Richard Bevins Walesin Kansallismuseosta uskovat, että Stonehengen sisäkehän kivet on kuljetettu paikalle 250 kilometrin päästä Walesista.

Sisäkehän paadet ovat sinikiveksi kutsuttua vulkaanista kiveä, joka on tutkijoiden mukaan louhittu Lounais-Walesissa lähellä Pont Saesonia sijaitsevasta 70 metriä leveästä Craig Rhos-y-Felinin muodostelmasta.

Ixer ja Bevins paikansivat kivien alkukodin laserspektrometrianalyysillä, jolla saatiin selville sekä kivien kemiallinen koostumus että niiden syntyaikaan olemassa olleet pieneliöt. Analyysin mukaan Stonehengen paadet ovat 99,9 prosentin todennäköisyydellä alun perin olleet osa Craig Rhos-y-Felinin kalliomuodostelmaa.

Kivien alkuperän löytyminen herätti heti uuden kiperän kysymyksen. Ennen uskottiin, että Stonehengen kivet tuotiin Walesin Preselivuorilta, mistä ne olisi voitu suhteellisen helposti kuljettaa Avon­jokea pitkin Wiltshireen.

Ixerin ja Bevisin sinikivien louhinta­paikaksi osoittama Pont Saesonin muodostelma sijaitsee kuitenkin Preseli­vuorten pohjoispuolella, mistä on 250 kilometriä matkaa Wiltshireen. Lisäksi matka on vaivalloinen niin vesitse kuin maitsekin.

Se, miten valtavat paadet on saatu rahdattua Pont Saesonista Stonehengeen kivikaudella käytettävissä olleilla välineillä, on seuraavan tutkimuksen aihe.

Lohkareita raahattiin 250 km

Ainakin Stonehengen sisäkehän kookkaat paadet ovat peräisin Pont Saesonista Lounais-Walesista. Ne on siis pitänyt kuljettaa 250 kilometriä joko vesiteitse tai maata pitkin yli 500 metriä korkeiden Preselivuorten yli. Kumpikin vaihtoehto kuulostaa huimalta urakalta kivikautisilla menetelmillä.