Perun rannikkoseuduilla kukoisti vuosien 200 ja 700 välisenä aikana intiaanikulttuuri, joka tunnetaan nimillä Moche ja Mochica. Arkeologisten löytöjen mukaan sille olivat ominaisia väkivaltaiset juhlat, joissa muun muassa mestattiin vankeja ja silvottiin ruumiita. Verenvuodatus ei ollut kuitenkaan itseisarvo, vaan kysymys oli uskonnollisista palvontamenoista, joiden tarkoituksena oli pitää pahat henget loitolla.
Moche-intiaanit eivät kiirehtineet hautaamaan uhrattujen ihmisten jäännöksiä. He odottivat niin kauan, että ne vilisivät toukkia. Syynä oli uskomus, jonka mukaan hyönteiset vapauttavat vainajan sielun. Vasta sitten, kun mätänevät ruumiinosat eivät enää kiinnostaneet edes kärpäsiä, ne voitiin haudata.
Moche-kulttuurin rituaaleista on saatu uutta tietoa tutkimalla 1 700 vuotta sitten eläneen miehen hautaa – tai ehkä pikemminkin siinä säilyneitä hyönteisiä.
– Vanhastaan on oletettu, että ruumiita ei haudattu heti. Nyt oletuksen paikkansapitävyydestä on varmistuttu ja tiedetään hyvin tarkkaan, kuinka kauan ruumiit olivat taivasalla, kertoo ranskalaisen Pariisin luonnonhistorian museon hyönteistutkija Jean-Bernard Huchet.
Epäselvän kuolinsyyn ja -ajan selvittämiseen tähtäävässä tutkinnassa voidaan tehdä päätelmiä esimerkiksi kärpästen ja kuoriaisten esiintymisestä ruumiissa ja sen lähiympäristössä. Samaan tapaan arkeologisissa kaivauksissa on mahdollista käyttää hyväksi hyönteisiä koskevia havaintoja. Tällaista historiallista hyönteistutkimusta kutsutaan arkeoentomologiaksi. Sen menetelmiä on sovellettu muuallakin kuin Perun Moche-alueilla.
– Arkeoentomologia on uusi tieteenala, joka on avannut paljon enemmän mahdollisuuksia kuin on uskottukaan, toteaa Huchet, joka päätyi Moche-tutkimuksen pariin sen jälkeen, kun ranskalais-arkeologi Claude Chauchet Pariisin yliopistosta oli löytänyt Trujillon kaupungin lähellä sijaitsevasta muinaisesta intiaanikeskuksesta paljon vanhoja hyönteisiä ja niiden eri kehitysasteita.
Kaivauksia on tehty 550 kilometrin päässä Perun pääkaupungista Limasta. Huacas de Moche -nimiseltä alueelta on löydetty todisteita paitsi ihmisten uhraamisesta myös ruumiiden syöttämisestä raatokärpäsille ja -kuoriaisille. Huchet perehtyi 57 hautaan, jotka oli tehty pyramidimaisen Kuun temppelin juurelle.
– Koska seutu on kuivaa aavikkoa, eloperäinen aine on säilynyt uskomattoman hyvin, Huchet kuvaa olosuhteita.
Nuorena kuolleen miehen haudasta löytyi 200 koteloa, jotka kuuluivat eri kärpäslajeille. Niissä olevat reiät ovat loispistiäisten tekemiä. Löytö paljastaa, että madot saivat syödä mätänevän ruumiin, ennen kuin luut haudattiin.

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.