Nykydelfiinien yleisin laji on pullokuonodelfiini. 2–3 miljoonaa vuotta sitten Pohjanmeressä uiskenteli sen sukulainen, joka oli pikemminkin pallopäädelfiini. Rotterdamin luonnonhistoriallisen museon tutkijat ovat antaneet lajille nimen Platalearostrum hoekmani alankomaalaisen kalastajan Albert Hoekmanin mukaan, joka löysi sen kallon kappaleen verkostaan 2008.
Laahusnuottaan jääneessä kappaleessa oli osa leukaa. Yleensä tieteellistä lajikuvausta ei voida tehdä yhdestä luunpalasta, mutta tässä tapauksessa se paljasti niin erikoisen piirteen, että tutkijat
tekivät poikkeuksen.
Leukaluusta on päätelty, että muinaisdelfiinin pää oli pallomainen.
Delfiinillä oli lyhyt leveä pallomainen kuono ja kuusi hammasta kummassakin leuassa. Koska lajista tunnetaan vain yksi yksilö, on mahdollista, että sillä oli jokin sairaus, joka aiheutti kallon epämuodostuman. Nykydelfiineillä ei kuitenkaan ole tavattu sellaista sairautta. Alankomaalaistutkijoiden mukaan pallopäädelfiini on ollut noin kuuden metrin pituinen.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.