Muinaispeto voitti vastoinkäymiset

Yhdysvaltalaisen Yalen yliopiston tutkijat Derek Briggs ja ­Peter Van Roy ovat löytäneet Etelä-Marokon 480 miljoonaa vuotta vanhoista kallioista
yli metrin pituisen merihirviön fossiilin.

Se kuului Anomalocarididae-heimoon, jossa oli paljon erilaisia – enemmän tai vähemmän nykyisiä äyriäisiä muistuttavia – lajeja. Niiden kehitys lähti liikkeelle noin 530 miljoonaa vuotta sitten alkaneesta niin sanotusta kambrikauden räjähdyksestä.

Uusi löytö osoittaa tämän petoeläinryhmän säilyneen oletettua kauemmin. Aiemmin luultiin, että se oli olemassa vain 20 miljoonaa vuotta.

480 miljoonaa vuotta sitten kivettyneellä merieläimellä oli niveljalkaisten piirteitä.

Merihirviö selvisi joukkotuhosta

Heimon tieteellinen nimi tarkoittaa outoja katkarapuja. Marokkolaislaji vastaa nimitystä hyvin: sillä oli suhteettoman suuri pää, ulkonevat silmät sekä moniosainen ja -ulokkeinen ruumis. Leukaosiin kuuluivat sarvet. Niillä peto työnsi saaliin suuhunsa, joka avautui ja sulkeutui kuin kameran valoaukko. Ennen tuntemattoman otuksen ehkä vaikuttavin piirre on kuitenkin sen koko.

Jättiläismäinen Anomalocarididae-heimon jäsen osoittaa eläinryhmän selvinneen luonnonmullistuksista, jotka merkitsivät kambrikauden vaihtu­mista ordoviikkikaudeksi. 488 miljoonaa vuotta sitten tapahtuneessa joukkotuhossa katosivat useimmat kambrikauden lajit. Siitä selvinneet eläimet saivat kuitenkin pian paljon uusia sukulaisia.

Marokosta on löydetty lisäksi 1 500 nilviäis-, koralli- ja sienieläinfossiilia. Ne valottavat ainutlaatuisella tavalla 480 miljoonan vuoden takaista meriluontoa. Lajikirjo paljastaa, että kambrikausi ei päättynyt totaaliseen ekokatastrofiin.