Joutsenlisko synnytti eläviä poikasia

78 miljoonaa vuotta sitten kuolleen joutsenliskon sisuksista löydetty sikiö poisti epäselvyydet muinaisliskon lisääntymistavasta. Lähes siitä lähtien kun ensimmäiset joutsenliskon fossiilit löydettiin noin kaksisataa vuotta sitten, tutkijat ovat etsineet vastausta kysymykseen, kävikö merissä elänyt jättiläislisko munimassa maissa kuten nykyiset merikilpikonnat vai synnyttikö se eläviä poikasia kuten valaat.

Vastauksen löysivät yhdysvaltalaisen Marshall-yliopiston ja Los Angelesin luonnonhistoriallisen museon paleontologit tutkiessaan 4,7 metriä pitkän Polycotylus latippinus -joutsenliskon luurankoa. Sen sisältä löytyi toinen, pienikokoisen liskon luuranko. Lähempi tarkastelu osoitti, että kyseessä ei ollut joutsenliskon syömä saalis vaan vielä syntymätön saman lajin yksilö.

Kivettyneen luurangon sisältä löytyi saman lajin yksilö, joka osoittautui sikiöksi (kuvassa tummennettu).

Suuri osa matelijoista munii, mutta luokassa on myös synnyttäviä lajeja. Niitä ovat muun muassa monet joutsenliskojen sukulaislajit. Joutsenlisko eroaa niistä kuitenkin siinä, että se synnytti kerralla vain yhden ison poikasen, mikä viittaisi siihen, että lajilla oli voimakas hoivavietti. Se saattaa olla merkki myös sosiaalisuudesta: koko yhteisö on voinut huolehtia jälkeläisistään yhdessä samalla tavalla kuin tiiviissä ryhmissä elävät delfiinit.