Jättiläisliskot syntyivät kahdesta kääpiöstä

15 vuoden uurastuksen jälkeen tutkijoilla on nyt kasassa lähes täydellinen Eodromaeuksen luuranko. 230 miljoonaa vuotta sitten eläneen varhaisen hirmuliskon fossiilit löydettiin jo vuonna 1996, mutta luurangon rekonstruointi oli iso työ. Se kannatti, sillä Eodromaeus saattaa mullistaa kokonaan käsityksen hirmuliskojen luokan kehityksestä.

Argentiinasta löydetty Eodromaeus oli ilmeisesti suurimpiin petoliskoihin kuuluneen tyranniliskon esivanhempi, vaikkakin se oli paljon pienempi kuin 160 miljoonaa vuotta myöhemmin syntynyt kuuluisa sukulaisensa. Tyrannilisko oli 13 metriä pitkä ja painoi kuusi tonnia.

Eodromaeus oli noin metrin pituinen ja painoi viisi kiloa. Paleontologi Paul Sereno Chicagon yliopistosta on silti varma, että lajit ovat sukua. Yhteisiä piirteitä ovat pitkät raajat, pystyasento, sapelimaiset hampaat ja vahvat kynnet.

Eodromaeuksen kivettyneet luut löydettiin Ischigualaston laaksosta Luoteis-Argentiinasta.

Hirmuliskot elivät isompien varjossa

Sereno kollegoineen on verrannut Eodromaeusta myös toiseen kahdella jalalla liikkuneeseen pikku petoliskoon, Eoraptoriin, jota ennen pidettiin varhaisimpana hirmuliskona ja jättiläispetoliskojen kantamuotona. Nykytiedon valossa se näyttää olevan pikemminkin suurten kasvinsyöjien, kuten yli 10-tonnisen Diplodocuksen, edeltäjä.

Tutkijaryhmä tulkitsee tutkimustuloksia niin, että kaikki hirmuliskot polveutuivat näistä kahdesta pikkuliskosta ja jättiläis­lajit kehittyivät vasta paljon myöhemmin. Ennen on oletettu, että hirmuliskot saivat valta-aseman maaeläinten joukossa hyvin nopeasti syrjäyttämällä muut lajit. Uuden teorian mukaan hirmuliskot elivät miljoonia vuosia isompien lajien varjossa ja pääsivät kukoistamaan vasta, kun muut isot maaeläimet kuolivat suku­puuttoon.