Viime vuoden toukokuun viimeisenä päivänä Guatemalan pääkaupunki oli juuri toipumassa trooppisesta Agatha-hirmumyrskystä, kun sattui toinen onnettomuus. Siitä tuli melkeinpä hurrikaania suurempi uutinen. Tiheään asutulla alueella kaupungin laidalla maanpinta petti ja keskelle korttelia syntyi kuoppa, joka oli 60 metriä syvä ja jonka läpimitta oli 18 metriä. Kuin ihmeen kaupalla kuolonuhreilta vältyttiin.
Kolme vuotta aikaisemmin, helmikuussa 2007, kaupunkilaisilla ei ollut yhtä hyvä onni. Muutaman kilometrin päässä sattui samanlainen onnettomuus. Yllättäen syntyneeseen kuoppaan sortui kokonainen asuintalo, ja kolme ihmistä sai surmansa.
Guatemalassa tapahtuneet maanvajoamat ovat luonnollinen ilmiö, vaikkakin ihminen todennäköisesti on ainakin osasyyllinen siihen, että viime aikoina niitä on alkanut esiintyä entistä useammin eri puolilla maailmaa. Yksi syy on yhä raskaampi rakentaminen. Maanpinnalle pystytetään painavia rakennelmia eikä aina selvitetä, miten hyvin maankamara niitä kestää. Toinen tekijä on veden kulutus. Maa- ja kallioperän onkalot kestävät ulkoista painetta paremmin, kun ne ovat täynnä vettä. Kun pohjavedenpinta laskee, onkalot tyhjenevät ja paine voi romahduttaa niiden katon.
Maanvajoamia esiintyy kaikkialla maapallolla. Pienimmät ovat alle metrin levyisiä ja syvyisiä kuoppia, mutta suurimpien onkaloiden läpimitta ja syvyys saattaa olla satoja metrejä. Äkkiseltään ne voivat vaikuttaa oudoilta, ja niille on aikoinaan annettu yliluonnollisiakin selityksiä. Miten on mahdollista, että maanpinta yhtäkkiä murtuu?
Kalkkikivi on riskialtis alusta:
Maanvajoamia voi syntyä moneen erilaiseen kallioperään. Vesi voi tehdä onkalon suolaan ja hohkakiveen, mutta suurin osa romahtaneista onkaloista on alueilla, joilla kallioperä koostuu kalkkikivestä, sillä kalkkikivi on hyvin altis happamoituneen veden aiheuttamalle eroosiolle. Kalkkikiveä esiintyy kallioperässä monin paikoin, myös Euroopassa ja muualla pohjoisilla leveysasteilla.

Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.