Jupiterin suurimman kuun, Ganymedeksen, jäisen pinnan alla on todennäköisesti suolaisesta sulasta vedestä koostuva meri. Oletus perustuu Galileo-luotaimen tekemiin mittauksiin, joilla tutkittiin kuun magneettikenttää.
Aiemmin Galileon mittaukset ovat osoittaneet, että Jupiterin pienemmillä kuilla, Europalla ja Kallistolla, on meri. Meret tulevat ilmi mittauksissa siksi, että ne synnyttävät muutoksia kuita ympäröivässä magneettikentässä. Kalifornian yliopiston planeettatutkijan Margaret Kivelsonin mukaan Ganymedeksen ympärillä havaittu vahva magneettikenttä ei ole voinut syntyä vain Jupiterin magneettikentän vaikutuksesta, vaan kuussa täytyy olla suolaista vettä, joka johtaa sähköä ja siten vahvistaa magneettikenttää. Galileo otti myös kuvia Ganymedeksen pinnasta. Niissä näkyy kraatterien peittämässä pinnassa repeämiä, mikä viittaa siihen, että vesi on purkautunut pinnan läpi. Kyse on hyvin poikkeuksellisista tapahtumista, sillä Ganymedeksen pinnan lämpötila on normaalisti –150 °C.
Uusi lehti: Lue muun muassa uudesta viruslääkkeestä ja kreikkalaisten demokratiasta, joka perustui orjuuteen.
Lataa itsellesi ilmaiseksi Tieteen Kuvalehti. Digitaalisen näytelehden lataus onnistuu, kun olet rekisteröitynyt tieku.fi-sivuston käyttäjäksi.
Geenitesti paljastaa, millä todennäköisyydellä sairastut vakavaan tautiin.
Tästä voi ladata itsellesi loistavia otoksia tietokoneen taustakuvaksi.
Anna lahjaksi Tieteen Kuvalehti. Kuuden numeron lahjatilaus maksaa 39 euroa.
Lue Tieteen Kuvalehteen kirjoittavien Helle ja Henrik Stubin mietteitä maailmankaikkeudesta.