Universumin kehitys

Sivu 1 / 18Jatka
Onko maailmankaikkeus uimarengas?

23.04.2012.

TEEMA: Uimarengas, jalkapallo vai vuvuzela? Jos maailmankaikkeutta tarkasteltaisiin ulkoapäin, se voisi ehkä näyttää joltakin edellä luetelluista.

Lue lisää
Maailmankaikkeuden alkuvaiheet

23.04.2012.

Tieto maailmankaikkeuden muodosta kätkeytyy taustasäteilyyn. Videoluennossa kerrotaan, mitä taustasäteilystä tiedetään nykyisin.

Lue lisää
Onko universumi 12-tahokas?

23.04.2012.

Maailmankaikkeus saattaa olla dodekaedri eli 12-tahokas. Katso videolta, miltä se silloin näyttää.

Lue lisää
Onko universumi uimarengas?

23.04.2012.

Litteä maailmankaikkeus voi olla uimarenkaan muotoinen. Katso niin sanottua toruksen muotoista universumia esittelevä animaatio.

Lue lisää
Katso video: Universumin muoto

23.04.2012.

Einstenin mukaan avaruus voi olla litteä, pallo tai satulanmuotoinen. Katso ja lue lisää aiheesta alta.

Lue lisää
Lataa artikkeli: Universumin ulkonäkö

23.04.2012.

Matematiikan keinoin pyritään selvittämään, miltä maailmankaikkeus näyttää sen ulkopuolelta.

Lue lisää
Vanhin tunnettu tähden räjähdys

21.03.2012.

Teleskooppi löysi maailmankaikkeudesta ennätyksellisen vanhan tutkimuskohteen.

Lue lisää
Galaksi ja musta aukko ovat ikätovereita

01.02.2012.

Röntgenteleskooppi Chandra ratkaisi vanhan kosmisen arvoituksen.

Lue lisää
Vieraita maailmoja

Maailmankaikkeudessa on luultavasti miljardeja planeettoja. Kepler-teleskooppi on havainnut niistä tuhatkunta mittaamalla tähtien loistetta. Tutkijat ovat varmoja, että joukosta löytyy myös kiertolaisia, joissa on sopivat olosuhteet elämän synnylle.

Lue lisää
Edellinen kaikkeus näkyy taustasäteilyssä

TK nr. 14/2011 s. 52-53.

Yhä useammat kosmologit uskovat, että maailmankaikkeudet ja alkuräjähdykset seuraavat toisiaan pitkässä ketjussa. Yksi maailman johtavista fyysikoista uskoo löytäneensä teorialle myös todisteen.

Lue lisää
Taideteoksia Marsista

TK nr. 14/2010 s. 62-65.

Marsia pidetään usein kuivana ja karuna planeettana. Sen pinnalta löytyy kuitenkin myös erikoisia ja värikkäitä luonnonmuodostumia. Nasan Mars Reconnaissance Orbiter -luotaimen tarkka kamera on nelivuotisen toimintansa aikana ottanut niistä ainutlaatuisia kuvia.

Lue lisää
Universumin kasvot kirkastuvat

TK nr. 9/2000 s. 32-35.

Viime vuoden heinäkuussa avaruuteen lähetetty Chandra-röntgenteleskooppi on paljastanut uusia seikkoja maailmankaikkeuden ilmiöistä. Chandran avulla on voitu syventää tietämystä tunnetuista ilmiöistä, mikä auttaa tähtitieteilijöitä asettamaan universumin palaset kohdalleen.

Lue lisää
Kosminen kalaverkko pyydystää antihiukkasia

TK nr. 4/2011 s. 60-63.

Uusi AMS-hiukkasilmaisin aloittaa työnsä tänä keväänä. Kansainväliselle avaruusasemalle asennettavan laitteiston odotetaan vangitsevan antiainetta ja jälkiä pimeästä aineesta. Parhaassa tapauksessa se löytää hiukkasia, joista nykyfysiikassa ei vielä tiedetä mitään.

Lue lisää
Hubble saa seuraajan

TK nr. 2/2011 s. 36-41.

Hubble-avaruusteleskooppi tulee pian tiensä päähän. Sen manttelinperijä James Webb odottaa jo vuoroaan, sillä vuonna 2015 se laukaistaan 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta. Välimatka on niin pitkä, että korjauslennot eivät ole mahdollisia. Siksi kaikki osat on testattava yksityiskohtaisesti.

Lue lisää
Auringon oudot tavat

TK nr. 1/2011 s. 18-23.

Tuoreiden tutkimusten mukaan Aurinko on oletettua epävakaampi. Auringonpilkkujen määrä on pudonnut pohjalukemiin, ja ne saattavat hävitä joksikin aikaa kokonaan. Tähden sisuksissa taas tapahtuu yllättäviä asioita, jotka voivat vaikuttaa Maan ilmastoon.

Lue lisää
Auringon pimeä kumppani

TK nr. 14/2010 s. 20-25.

Aurinkokunnan ulkolaidoilla komeettojen joukossa kiertää mahdollisesti Auringon kylmä ja pieni seuralaistähti, Nemesis. Ainoa merkki sen olemassaolosta on tähän asti ollut tuhoisissa meteori-iskuissa havaittu jaksoittaisuus. Viime vuonna laukaistu WISE-luotain etsii nyt ratkaisevia todisteita.

Lue lisää
Kaikkeuden rajuimmat säteilijät

TK nr. 8/2010 s. 58-63.

Vuonna 2009 avaruusteleskooppi Fermi havaitsi purkauksen,
joka loisti taivaan kirkkaimpana
gammalähteenä. Säteily oli niin voimakasta, että se olisi voinut
tuhota maapallolta kaiken elämän miljoonien valovuosien päästä.
Se oli kuitenkin lähtöisin vielä kauempaa, tähdestä, joka yli
seitsemän miljardia vuotta sitten imeytyi mustaan aukkoon. Fermi on parivuotisen toimintansa
aikana ehtinyt paljastaa monia
muitakin gammataivaan ilmiöitä.

Lue lisää
Kuolleesta kalliosta elämän keidas

TK nr. 5/2003 s. 32-41.

Maan ikä on 20 galaktista vuotta. Noin 4,5 miljardia vuotta sitten pöly- ja kaasupilvet tiivistyivät Auringoksi ja planeetoiksi. Sen jälkeen Aurinkokunta on ehtinyt kiertää Linnunradan keskustan jo 20 kertaa. Yhteen kierrokseen Aurinkokunnalta kuluu 225 miljoonaa vuotta. Tätä aikaa kutsutaan galaktiseksi vuodeksi.

Lue lisää
Mitä pimeä aine on?

TK nr. 7/2010 s. 58-63.

Yötaivaalla näkyvät tähdet ja galaksit ovat todellisuudessa vain pieni osa maailmankaikkeudesta. Suurimman osan siitä muodostavat pimeä energia ja pimeä aine. Ensimmäiset havainnot pimeästä aineesta tehtiin jo 1930-luvulla, mutta sen olemuksesta ei vieläkään ole päästy selville. Viime vuosien kokeet ja mullistavat teoriat ovat nostaneet esiin uusia ehdokkaita, joista näkymätön aine voi koostua.

Lue lisää
Laserpulssi voi olla merkki vieraasta älystä

TK nr. 5/2010 s. 20-27.

SETI-tutkimus eli Maan ulkopuolisen älyn etsintä alkoi 50 vuotta sitten. 1960-luvulta saakka on yritetty napata vieraiden sivilisaatioiden lähettämiä radiosignaaleja. Tähän mennessä viestiä avaruudesta ei ole havaittu, mutta 50 vuotta on kosmologian mittakaavassa sekunnin murto-osaakin lyhyempi aika. Nyt teleskoopeilla tähyillään myös Maahan suunnattuja laserpulsseja, jotka voivat olla kauan kaivattuja viestejä.

Lue lisää
Sivu 1 / 18Jatka