Universumin kehitys

• •  
  •  
  Sivu 1 / 18Seuraava
• 

  Galaksi ja musta aukko ovat ikätovereita

  01.02.2012.

  Röntgenteleskooppi Chandra ratkaisi vanhan kosmisen arvoituksen.

  Lue lisää

• 

  Vieraita maailmoja

  Maailmankaikkeudessa on luultavasti miljardeja planeettoja. Kepler-teleskooppi on havainnut niistä tuhatkunta mittaamalla tähtien loistetta. Tutkijat ovat varmoja, että joukosta löytyy myös kiertolaisia, joissa on sopivat olosuhteet elämän synnylle.

  Lue lisää

• 

  Edellinen kaikkeus näkyy taustasäteilyssä

  TK nr. 14/2011 s. 52-53.

  Yhä useammat kosmologit uskovat, että maailmankaikkeudet ja alkuräjähdykset seuraavat toisiaan pitkässä ketjussa. Yksi maailman johtavista fyysikoista uskoo löytäneensä teorialle myös todisteen.

  Lue lisää

• 

  Taideteoksia Marsista

  TK nr. 14/2010 s. 62-65.

  Marsia pidetään usein kuivana ja karuna planeettana. Sen pinnalta löytyy kuitenkin myös erikoisia ja värikkäitä luonnonmuodostumia. Nasan Mars Reconnaissance Orbiter -luotaimen tarkka kamera on nelivuotisen toimintansa aikana ottanut niistä ainutlaatuisia kuvia.

  Lue lisää

• Universumin kasvot kirkastuvat

  TK nr. 9/2000 s. 32-35.

  Viime vuoden heinäkuussa avaruuteen lähetetty Chandra-röntgenteleskooppi on paljastanut uusia seikkoja maailmankaikkeuden ilmiöistä. Chandran avulla on voitu syventää tietämystä tunnetuista ilmiöistä, mikä auttaa tähtitieteilijöitä asettamaan universumin palaset kohdalleen.

  Lue lisää

• 

  Kosminen kalaverkko pyydystää antihiukkasia

  TK nr. 4/2011 s. 60-63.

  Uusi AMS-hiukkasilmaisin aloittaa työnsä tänä keväänä. Kansainväliselle avaruusasemalle asennettavan laitteiston odotetaan vangitsevan antiainetta ja jälkiä pimeästä aineesta. Parhaassa tapauksessa se löytää hiukkasia, joista nykyfysiikassa ei vielä tiedetä mitään.

  Lue lisää

• 

  Hubble saa seuraajan

  TK nr. 2/2011 s. 36-41.

  Hubble-avaruusteleskooppi tulee pian tiensä päähän. Sen manttelinperijä James Webb odottaa jo vuoroaan, sillä vuonna 2015 se laukaistaan 1,5 miljoonan kilometrin päähän Maasta. Välimatka on niin pitkä, että korjauslennot eivät ole mahdollisia. Siksi kaikki osat on testattava yksityiskohtaisesti.

  Lue lisää

• 

  Auringon oudot tavat

  TK nr. 1/2011 s. 18-23.

  Tuoreiden tutkimusten mukaan Aurinko on oletettua epävakaampi. Auringonpilkkujen määrä on pudonnut pohjalukemiin, ja ne saattavat hävitä joksikin aikaa kokonaan. Tähden sisuksissa taas tapahtuu yllättäviä asioita, jotka voivat vaikuttaa Maan ilmastoon.

  Lue lisää

• 

  Auringon pimeä kumppani

  TK nr. 14/2010 s. 20-25.

  Aurinkokunnan ulkolaidoilla komeettojen joukossa kiertää mahdollisesti Auringon kylmä ja pieni seuralaistähti, Nemesis. Ainoa merkki sen olemassaolosta on tähän asti ollut tuhoisissa meteori-iskuissa havaittu jaksoittaisuus. Viime vuonna laukaistu WISE-luotain etsii nyt ratkaisevia todisteita.

  Lue lisää

• 

  Kaikkeuden rajuimmat säteilijät

  TK nr. 8/2010 s. 58-63.

  Vuonna 2009 avaruusteleskooppi Fermi havaitsi purkauksen,
  joka loisti taivaan kirkkaimpana
  gammalähteenä. Säteily oli niin voimakasta, että se olisi voinut
  tuhota maapallolta kaiken elämän miljoonien valo­vuosien päästä.
  Se oli kuitenkin lähtöisin vielä kauempaa, tähdestä, joka yli
  seitsemän miljardia vuotta sitten imeytyi mustaan aukkoon. Fermi on parivuotisen toimintansa
  aikana ehtinyt paljastaa monia
  muitakin gammataivaan ilmiöitä.

  Lue lisää

• 

  Kuolleesta kalliosta elämän keidas

  TK nr. 5/2003 s. 32-41.

  Maan ikä on 20 galaktista vuotta. Noin 4,5 miljardia vuotta sitten pöly- ja kaasupilvet tiivistyivät Auringoksi ja planeetoiksi. Sen jälkeen Aurinkokunta on ehtinyt kiertää Linnunradan keskustan jo 20 kertaa. Yhteen kierrokseen Aurinkokunnalta kuluu 225 miljoonaa vuotta. Tätä aikaa kutsutaan galaktiseksi vuodeksi.

  Lue lisää

• 

  Mitä pimeä aine on?

  TK nr. 7/2010 s. 58-63.

  Yötaivaalla näkyvät tähdet ja galaksit ovat todellisuudessa vain pieni osa maailmankaikkeudesta. Suurimman osan siitä muodostavat pimeä energia ja pimeä aine. Ensimmäiset havainnot pimeästä aineesta tehtiin jo 1930-luvulla, mutta sen olemuksesta ei vieläkään ole päästy selville. Viime vuosien kokeet ja mullistavat teoriat ovat nostaneet esiin uusia ehdokkaita, joista näkymätön aine voi koostua.

  Lue lisää

• 

  Laserpulssi voi olla merkki vieraasta älystä

  TK nr. 5/2010 s. 20-27.

  SETI-­tutkimus eli Maan ulkopuolisen älyn etsintä alkoi 50 vuotta sitten. 1960-luvulta saakka on yritetty napata vieraiden sivilisaatioiden lähettämiä radiosignaaleja. Tähän mennessä viestiä avaruudesta ei ole havaittu, mutta 50 vuotta on kosmologian mittakaavassa sekunnin murto-osaakin lyhyempi aika. Nyt teleskoopeilla tähyillään myös Maahan suunnattuja laserpulsseja, jotka voivat olla kauan kaivattuja viestejä.

  Lue lisää

• 

  Haloo?

  TK nr. 16/2004 s. 68-73.

  Syyskuun alussa levisi tieto, jonka mukaan avaruudesta olisi saatu signaali älyllisiltä olennoilta. Häly kuitenkin hälveni pian, kun tieto todettiin liioitteluksi. Linnunradassa pitäisi teoriassa olla
  monia sivilisaatioita, mutta niistä ei ole kuulunut inahdustakaan. Astronomi Stephen Webb on esittänyt 50 selitystä sille, miksi ihmiskunta ei saa yhteydenottoja avaruudesta.

  Lue lisää

• 

  Magneettikenttä panee tuulemaan - myrsky auringossa

  TK nr. 16/2003 s. 42-51.

  Auringon aktiivisuushuippu antoi tilaisuuden tutkia Auringon pinnan alla myllertäviä prosesseja. Näin saatiin uutta tietoa mm. aurinkotuulesta, magneettikentän kiemuroista ja 11 vuoden jaksoissa tapahtuvasta napojen vaihtumisesta. Auringon tapahtumien kaoottisuus yllätti tutkijat.

  Lue lisää

• Miten kaikki syntyi?

  TK nr. 15/2009 s. 26-31.

  Tunnetuimman tieteellisen maailmanselityksen mukaan kaiken alku oli alkuräjähdys. Sitä ennen ei ollut aikaa eikä avaruuttakaan. Se ei kuitenkaan ole suinkaan ainoa kosmologinen teoria. Siitä lähtien kun Edwin Hubble 1929 havaitsi, että maailmankaikkeus laajenee, fyysikot ja tähtitieteilijät ovat yrittäneet laskea, mitä aikojen alussa tapahtui. Viime aikoina yhä useammat tutkijat ovat alkaneet tarkastella asiaa uudesta näkökulmasta. Kannatusta ovat saaneet muun muassa teoriat törmäävien universumien aiheuttamasta toistuvasta alkuräjähdyksestä ja äärettömästä maailmankaikkeuksien vaahdosta.

  Lue lisää

• 

  Linnunrataa ympäröi kupla

  TK nr. 1/2010 s. 70-73.

  Kymmenen viime vuoden ajan on yleisesti uskottu, että pimeä energia saa maailmankaikkeuden laajenemaan yhä kiihtyvällä vauhdilla. Pimeän energian olemuksesta ei kuitenkaan ole saatu selkoa. Nyt osa tutkijoista on kyseenalaistanut sen olemassaolon. Laajeneminen näyttää kiihtyvän ehkä vain siksi, että lähiympäristömme Linnunrata sijaitsee erikoisella alueella, tyhjässä kuplassa.

  Lue lisää

• Cassini kartutti tietoja Jupiterista

  TK nr. 12/2001 s. 64-65.

  Cassini-avaruusluotain on nyt taittanut yli puolet seitsemän vuotta kestävästä matkastaan kohti Saturnusta ja sen Titan-kuuta. Vuoden 2000 joulukuussa Cassini ohitti Jupiterin, ja hetken aikaa Nasalla oli Galileon lisäksi toinenkin luotain Jupiteria tutkimassa.

  Lue lisää

• 

  Ryhmämatkalle avaruuteen

  TK nr. 1/2010 s. 32-39.

  Avaruusmatkat ovat pian jokaisen ulottuvilla, jos vain lompakko on riittävän paksu. Pyrähdys 110 kilometrin korkeuteen maksaa tällä tietoa 200 000 dollaria. Raha on
  itse asiassa ainoa rajoitus: astronautin koulutusta ei tarvita, vaan kuka tahansa voi
  ilmoittautua mukaan. Ensimmäiset turistit nousevat avaruuteen jo vuonna 2011
  Yhdysvalloista – pari vuotta myöhemmin matkaan pääsee myös Pohjois-Ruotsista.

  Lue lisää

• 

  Luotain löysi Marsista joenuoman

  24.11.2009.

  Mahdollisuudet löytää elämää Marsista kasvoivat.

  Lue lisää

• Sivu 1 / 18Seuraava