Astronaut and black hole

Pääseekö mustasta aukosta pois?

Kaikkeudessa arvellaan olevanmustia aukkoja. Suurimmat niistä sijaitsevat galaksien keskuksissa. Mitä tapahtuu, kun musta aukko syntyy? Onko se yksisuuntainen prosessi, jossa aine ja tieto katoavat iäksi, vai voiko se edetä myös toiseen suuntaan?

Mitä tiedetään?

Mustien aukkojen olemassaolo on suora johtopäätös Einsteinin suhteellisuusteoriasta. Teoria kuvaa mustan aukon yksinkertaisesti esittämällä, että tapahtumahorisontti erottaa aukon sisuksen ympäröivästä kaikkeudesta. Keskellä on singulariteetti, jossa massa on kasautunut yhteen pisteeseen. Kaikki, mikä joutuu tapahtumahorisontin sisäpuolelle, katoaa iäksi kaikkeudesta.

Brittiläinen fyysikko Stephen Hawking osoitti jo 1974, että kvanttimekaniika sallii säteilyn pääsevän pakoon tapahtumahorisontista. Tämä Hawkingin säteilyksi nimetty ilmiö aiheuttaa sen, että musta aukko höyrystyy erittäin hitaasti. Vielä ei tiedetä, mahdollistaako säteily myös tiedon pakenemisen mustasta aukosta. Kvanttimekaaniikan mukaan tieto ei nimittäin voi vain kadota.

Singulariteetin ääretön tiheys ei myöskään sovi yhteen kvanttimekaniikan käsitysten kanssa. Näyttääkin siltä, että mustat aukot ovat paljon monimutkaisempia kuin suhteellisuusteoria antaa ymmärtää.

Saadaanko vastaus?

Lähimmät mustat aukot ovat tuhansien valovuosien päässä. Hawkingin säteily on niin heikkoa, ettei sitä voida havaita niin kaukaa. Siksi mustien aukkojen ominaisuuksia on vaikea käytännössä tutkia.

Lue tästä

Ehkä sinua kiinnostaa...

TILAA TIETEEN KUVALEHDEN UUTISKIRJE

Voit ladata ilmaisen erikoisnumeron, Uskomattomat aivot, heti, kun olet tilannut uutiskirjeen.

Etkö löytänyt, mitä etsit? Tee haku tästä: