Evästeiden käsittely ja yksityisyyden suoja
  • Luo uusi käyttäjä
  • Kirjaudu sisään
  • Kysy meiltä
  • Ihminen
  • Luonto
  • Maa
  • Universumi
  • Tekniikka
  • Historia
  • Testit
  • Tilaa nyt
  • Pelaa Quiz Battle -peliä

    Pelaa Quiz Battle -peliä

  • 3 upeaa etua tilaajalle!

    3 upeaa etua tilaajalle!

  • Tieteen Kuvalehden digilehti

    Tieteen Kuvalehden digilehti

  • Testaa ÄO:si

    Testaa ÄO:si

NASA/SPL/Scanpix
Tämä Mars-meteoriitin rakenne tulkittiin vuonna 1996 merkiksi elämästä. Useimmat epäilevät tulkintaa kuitenkin vääräksi.

Onko elämää syntynyt muualla?

Jos elämä on luonnollinen seuraus luonnonlaeista, on kummallista, että siitä ei ole löydetty merkkejä mistään muualta. Ja jos maailmankaikkeudessa on älyllisiä olentoja, miksi emme ole kuulleet niistä mitään?

  • 05.03.2012
  •  
  •  

Mitä tiedetään?

Kun arvioidaan, millä edellytyksillä elämää voi esiintyä muualla, on otettava lähtökohdaksi Maan elämä. Planeetan pitkä historia antaa kaksi tärkeää vihjettä: elämä syntyi pian sen jälkeen, kun Maasta oli tullut elinkelpoinen, mutta kesti kauan, ennen kuin kehittyi muita kuin yksisoluisia eliöitä. Ilmeisesti elämää voi syntyä melko helposti mutta hyppäys monisoluiseen elämään on jo vaikeampi.

Yksi- ja monisoluinen elämä

Onkin syytä pitää erillään yksi- ja monisoluinen elämä. Tiedetään, että ekstremofiileiksi kutsutut pieneliöt voivat selviytyä mitä uskomattomimmissa oloissa. Monet Maan ekstremofiilit saattaisivat hyvinkin viihtyä Marsissa, Venuksen kaasukehässä tai Jupiterin kuissa. Jos siellä on eliöitä, ne kyllä löytyvät Aurinkokunnan tutkimisen edistyessä.

Kehittyneiden eliöiden löytäminen onkin jo hankalampaa. Kokemuksesta tiedetään, että eläimet ja kasvit eivät menesty sellaisissa äärioloissa, joita pieneliöt sietävät. Kehittynyttä elämää on loogisinta etsiä planeetoilta, joiden ilmasto muistuttaa Maata. Silloin taas joudutaan menemään Aurinkokunnan ulkopuolisille eksoplaneetoille. Nykytekniikalla se ei vielä ole mahdollista.

Viestejä avaruusolennoilta ei ole saatu

Voidaan tietysti myös kuunnella viestejä avaruusolennoilta. Sitä on yritetty jo 50 vuotta, mutta toistaiseksi tuloksetta. Vaikka 50 vuotta on tässä yhteydessä lyhyt aika, siihen sisältyy toisaalta paradoksi: Jos ulkoavaruudessa on muita älykkäitä olentoja, joidenkin niistä täytyisi olla meitä miljoonia vuosia edellä kehityksessä. Niillä olisi ollut runsaasti aikaa tutkia koko Linnunrata ja ehkä asuttaa jokainen elinkelpoinen planeetta.

Siksi ei pitäisi olla vaikeaa löytää niistä merkkejä. Se, että mitään ei ole löydetty, onkin vakuuttanut monet tutkijat siitä, että olemme yksin maailmankaikkeudessa.

Saadaanko vastaus?

Siihen, esiintyykö muualla Aurinkokunnassa elämää, saadaan vastaus suhteellisen pian.

Aurinkokunnan ulkopuolelta elämää on sitä vastoin vaikeaa havaita. Ehkä tulevaisuuden tekniikalla löydetään elämän merkkejä eksoplaneetoilta niiden kaasukehiä analysoimalla. Tai ehkä E.T. ottaa meihin itse yhteyttä?

Teema

Avaruustutkimus: 10 avointa kysymystä universumista

  • Mitä oli ennen alkuräjähdystä?
  • Miksi maailmankaikkeus ei ole kadonnut?
  • Miten aine kasaantui galakseiksi?
  • Mistä kaikkeus koostuu?
  • Montako ulottuvuutta on olemassa?
  • Pääseekö mustasta aukosta pois?
  • Ovatko luonnonlait sattumanvaraisia?
  • Mitä on universumin ulkopuolella?
  • Miten kaikki päättyy?

Aiheeseen liittyvää sisältöä

  • Visa: Testaa tietosi alkuräjähdyksestä
  • Visa: Kolme nopeaa avaruusajoneuvoista
  • 10 avointa kysymystä kaikkeudesta
  • Visa: Kuusi myyttiä ilmakehästä
  • Fysiikka on tullut tienhaaraan
  • Edellinen kaikkeus näkyy taustasäteilyssä
  • Visa: Testaa tietosi Marsista

National Geographic

  • Arkeologia astuu avaruusaikaan

Oma profiili

Kirjaudu sisään - Tai rekisteröidy käyttäjäksi, niin saat kaikki edut

Anonymous

Oma sivu

Oikeita vastauksia X

  • Tilaa nyt
  • Oma ÄO
  • Omat visat
  • Omat pelit
  • Tilaa nyt, saat tyylikkään veitsisetin

    Tilaa nyt, saat tyylikkään veitsisetin

    Tieteen Kuvalehden tilaajalla on paljon etuja. Kun tilaat Tieteen Kuvalehden nyt, saat 2 numeroa ja tyylikkään veitsisetin hintaan 5,90 euroa.

  • Lahjaksi langaton autosarja

    Lahjaksi langaton autosarja

    Tilaa Tieteen Kuvalehti, saat tilauksesi kaksi ensimmäistä numeroa hintaan 5,90 ja kaupan päälle Bluetooth-autosarjan.

Tilaa uutiskirje

  • Pelaa Quiz Battle -peliä

    Pelaa Quiz Battle -peliä

  • Tilaajille: Lue teemanumeroita

    Tilaajille: Lue teemanumeroita

  • Nyt voit pelata tieku.fi-sivustossa

    Nyt voit pelata tieku.fi-sivustossa

    Yksinkertaisen haastavat pelit laittavat aivot koville. Hauskoissa peleissä tarvitaan tietoa, taitoa, logiikkaa ja nopeutta.

  • Luetuimmat
  • Uusimmat
  • Visa: Penis ja lisääntyminen
    Visa: Penis ja lisääntyminen
  • Kuinka älykäs olet? Testaa ÄO:si
    Kuinka älykäs olet? Testaa ÄO:si
  • Visa: Tieteen huijauksia ja erehdyksiä
    Visa: Tieteen huijauksia ja erehdyksiä
  • Sorsan pitkä siitin on kilpailun tulos
    Sorsan pitkä siitin on kilpailun tulos
  • Afrikassa eli ehkä kolme  ihmislajia rinnakkain
    Afrikassa eli ehkä kolme ihmislajia rinnakkain
  • Simpanssi ei siedä kieroilua
    Simpanssi ei siedä kieroilua
  • Afrikassa eli ehkä kolme  ihmislajia rinnakkain
    Afrikassa eli ehkä kolme ihmislajia rinnakkain
  • Tieteen Kuvalehti tablettiin ja älypuhelimeen
    Tieteen Kuvalehti tablettiin ja älypuhelimeen
  • FAQ: Tieteen Kuvalehden näköislehti
    FAQ: Tieteen Kuvalehden näköislehti
  • Video: Nelipäinen penis
    Video: Nelipäinen penis

Gallup

Uusi Tieteen Kuvalehti: Uutta tieteen kiehtovasta maailmasta – tilaa tästä

Uusi Tieteen Kuvalehti: Uutta tieteen kiehtovasta maailmasta - tilaa tästä

  • FAQ
  • Asiakaspalvelu
  • Yhteydenotto
  • Käyttöehdot
  • Tieteen Kuvalehti
  • Tiedon Maailma

Menu

  • Kysy meiltä
  • Ihminen
  • Luonto
  • Maa
  • Universumi
  • Tekniikka
  • Historia
  • Testit
  • Tilaa nyt
  • Pelaa Quiz Battle -peliä

    Pelaa Quiz Battle -peliä

  • 3 upeaa etua tilaajalle!

    3 upeaa etua tilaajalle!

  • Tieteen Kuvalehden digilehti

    Tieteen Kuvalehden digilehti

  • Testaa ÄO:si

    Testaa ÄO:si