Miten kaikki päättyy?

Mitä tiedetään?

Kosmologit ovat varmoja kahdesta asiasta: universumi laajenee yhä nopeammin ja sen energiavarat ovat rajalliset. Tämän vuoksi kaukaisessa tulevaisuudessa tähdet kuolevat toinen toisensa perästä niin, että lopulta jäljellä on vain punaisia kääpiötähtiä. Ne fuusioivat vetyä niin hitaasti, että jotkin niistä voivat elää yli sata miljardia vuotta.

Vielä kauempana tulevaisuudessa galaksien väliset etäisyydet kasvavat yhä suuremmiksi ja näkyvässä universumissa ei ole lähes yhtään tähteä jäljellä. Samalla galaksit hajoavat asteittain. Galaksien keskuksissa olevat massiiviset mustat aukot nielaisevat osan tähdistä, kun taas osa tähdistä sinkoutuu suureen tyhjyyteen. Lopulta täysin pimeässä maailmankaikkeudessa on jäljellä enää hajanaisia mustia aukkoja ja kuolleita tähtiä. Jos mennään vielä pidemmälle ajassa, ennusteet riippuvat käyttämistämme kosmologisista malleista.

Myös muunlaiset loput ovat mahdollisia. Ehkä pimeä energia repii alati laajentuneen avaruuden kappaleiksi tapahtumassa, jota kutsutaan nimellä Big Rip, suuri repeämä. Tai ehkä universumi syntyy uudelleen törmättyään toiseen universumiin.

Aiemmin on oltu varsin vankasti sillä kannalla, että universumin laajeneminen pysähtyy ja kääntyy kutistumiseksi. Se johtaa loppurysäykseen (Big Crunch), jossa kaikki aine jälleen kasautuu yhdeksi pisteeksi. Pimeän energian löytymisen jälkeen tämä ajatuskulku on jäänyt melkein unohduksiin.

Saadaanko vastaus?

Tutkijoilla on selkeä kuva universumin kehityksestä muutamien biljoonien vuosien päähän. Lopullista kohtaloa ei silti tunneta, koska kosmologisia teorioita on mahdotonta todistaa täysin varmasti.